Ketunlenkki (Repovesi)

Repoveden kansallispuisto sijaitsee Kouvolan lähellä, reilun kahden tunnin ajomatkan päässä Helsingistä. Puistossa on kolme merkittyä rengaslenkkiä: Ketunlenkki (5 km), Korpin kierros (4,5 km) ja Kaakkurinkierros (24 km). Näistä ensimmäinen on selkeästi suosituin. Tämä johtunee siitä, että Korpin kierrokselle on matkaa lähimmältä pysäköintialueelta nelisen kilometriä, kun taas Ketunlenkki sijaitsee pysäköintialueen vieressä. Lisäksi sen tekee erikoiseksi reitin varrella olevat riippusilta ja lossi. Rengaslenkkien välillä kulkee yhdysreittejä, joista osalla voi myös pyöräillä.

Ketunlenkki lähtee Lapinsalmen pysäköintialueelta osoitteesta Riippusillantie 55, Kouvola. Opasteita paikalle on aika vähän. Jossain risteyksessä on kansallispuiston viitta, mutta sen jälkeen ei enää mitään. Pysäköintialue on iso ja näin suosittuna syysviikonloppunakin autolle löytyy helposti paikka. Pysäköintialueella on kioski, josta saa myös pientä lounasta. Ennen reitin aloituspistettä on kaksi käymälää. Niissä ei ollut vessapaperia ja lattia oli märkä, joten käynti ei ollut kovin miellyttävä.

Reitin aloituspisteellä on alueen kartta ja tietoa Repovedestä.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Luontopolulle kuljetaan tämän portin läpi.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Reitin voi kävellä kumpaan suuntaan tahansa. Me valitsemme myötäpäivän, jolloin riippusilta tulee melko alkumatkasta ja lossi puolestaan reitin lopussa. Suosittelen tätä suuntaa, koska silloin mäkinen maasto kävellään alkupuoliskolla, kun on vielä hyvin energiaa jäljellä. Maasto on muutenkin kohtuullisen hankalakulkuista. Reitti on merkitty risteyskohdissa viitoin ja muualla oransseilla pallukoilla.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Polun haarautuessa lähdetään vasemmalle kohti riippusiltaa.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Maasto on täällä vielä melko helppokulkuista, joskin mäkiä on heti alusta asti.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Ylhäältä näkee hyvin järvelle.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Laskeudutaan osin portaita alas järven tasolle

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

ja kävellään pitkospuita pitkin rannan tuntumassa.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Myös täältä on kauniit näkymät järvelle.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Lähdetään nousemaan portaita pitkin kohti riippusiltaa.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Siellä se jo näkyykin.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Sillalla voi kävellä useita henkilöitä yhtä aikaa, mutta vähintään kymmenen metrin turvaväli tulee pitää.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Silta huojuu vähäsen. Siltä on hieno näköala Lapinsalmeen.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Siltaan on myös kiinnitetty lukkoja.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Sillan toisella puolella polku haarautuu.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Ensimmäinen taukopaikka on tässä kohtaa alhaalla rannassa.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Emme kuitenkaan pidä vielä taukoa, vaan käännymme vasemmalle.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Risteyskohdassa on myös luontopolun kartta, johon on merkitty, missä kohtaa reittiä nyt ollaan.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Polku muuttuu kapeammaksi, mutaisemmaksi ja juurakkoisemmaksi.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Matkan varrella on alueesta kertovia luontotauluja.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Täällä näkyy myös paljon sieniä.

Vastaan tulevat pitkospuut,

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

jotka päättyvät portaisiin. Niitä riittää aika mukavasti.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Pidämme noustessa pienen tauon

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

ja käännymme katsomaan alhaalla avautuvaa kaunista järvimaisemaa.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kun portaat loppuvat, vasemmalla on vielä tarjolla lyhyet portaat näköalapaikalle. Ne kannattaa ehdottomasti kiivetä, sillä ylhäältä avautuva näkymä on jokaisen askelen arvoinen.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Laskeudumme takaisin pitkien portaiden yläpäähän

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

ja jatkamme siitä suoraan kohti Kapiavettä.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Myös täällä on upea näköala kallioilta.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Sitten lähdetäänkin laskeutumaan alaspäin.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kun ollaan taas järven tasolla, kävellään vielä vähän matkaa kunnes saavutaan taukopaikalle. Nyt ollaan suunnilleen reitin puolivälissä. Taukopaikalla on kaksi nuotiopaikkaa, halkovaja ja useita piknikpöytiä. Käymäläkin löytyy.  Tälle taukopaikalle voi myös oikaista suoraan Lapinsalmelta, jolloin jyrkimmät nousut ja näköalapaikka jäävät väliin.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Tauon jälkeen maasto muuttuu tasaisemmaksi.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Risteyksestä käännytään oikealle kohti järveä.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Polku on täällä kapeaa ja kivikkoista

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

ja se kulkee hetken ihan veden vieressä. Tulva-aikana tästä tuskin pääsee kulkemaan.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Polku muuttuu leveämmäksi kulkuväyläksi.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Pian saavutaan metsäpaloalueelle.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Ympäröivä luonto on täällä kaunista. Lossi näkyy jo puiden lomasta.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Sinne kävellään pitkää laituria pitkin.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Laiturin päässä on seinässä lossin käyttöohjeet. Se toimii kaapelista vetämällä.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Lossi on juuri tulossa, kun saavumme paikalle ja pääsemme siipeilemään. Lossi irtautuu laiturista.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Lyhyen matkan aikana voi ihailla maisemia.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Toisessa päässä on maalaituri.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Tällä puolella kävellään tasaista, leveää kulkuväylää pitkin kangasmetsässä

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

järven suuntaisesti.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Lopussa on vielä laituri

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

ennen kuin saavutaan takaisin parkkipaikalle. Luontopolun loppupuolisko sujuu tasaisessa maastossa kävellessä selkeästi alkupuoliskoa nopeammin.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Ketunlenkki on ainakin näin syksyllä ruska-aikaan todella kaunis luontopolku. Tämä näkyy myös kävijämäärissä. Täällä näkyi kaikenikäisiä retkeilijöitä pienistä lapsista eläkeläisiin. Tosin aika moni lapsiperhe taisi jäädä riippusillan kupeeseen Lapinsalmen taukopaikalle ja kävellä sitten siitä samaa tietä takaisin parkkipaikalle. Loppumatkasta oli selvästi väljempää. Ketunlenkki kuuluu ehdottomasti Etelä-Suomen luontopolkujen parhaimmistoon, joten tänne kannattaa tulla vähän pidemmältäkin. Kansallispuistossa järjestetään kesäisin myös risteilyjä, jotka ajavat mm. riippusillan ali. Risteilyt lähtevät Orilammen majalta.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Lue lisää Repoveden kansallispuistosta: http://www.luontoon.fi/repovesi

Näin lehtien pudotessa puista on hyvä aika päättää tämän vuoden retkeilykausi. Tämä on siis vuoden viimeinen luontopolkuesittely. Talvikaudella monet luontokohteet ovat hankalakulkuisia, vaarallisen liukkaita ja/tai kulkukelvottomia. Saatan julkaista satunnaisesti luontoaiheisia kirjoituksia myös talven aikana, mutta säännöllisesti blogi ei enää ilmesty ennen ensi kevättä. Ensi vuodelle on kuitenkin jäljellä vielä paljon luontopolkuja pääkaupunkiseudulta ja lähialueilta (heti tulee mieleen pari kymmentä), joten kohde-esittelyt jatkuvat taas keväällä. Kiitos kaikille ja palataan asiaan niihin aikoihin, kun puut alkavat jälleen vihertää.

Mukavaa talviaikaa!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Mainokset

Harakka (Helsinki)

Harakan saari sijaitsee Helsingissä Kaivopuiston edustalla Särkän ja Uunisaaren välissä. Sinne kulkee yhteysvene Ullanlinnan laiturista kahvila Ursulan vierestä noin puolen tunnin välein. Sama vene vie myös Särkän saarelle.

20170829_172330

Harakassa kulkee saaren ympäri luontopolku, joka on merkitty viitoin ja kallioalueilla valkoisin kolmioin. Polku on tasaista ja melko helppokulkuista. Reitin pituus on vajaa kilometri. Lisäksi saarella on erillinen energialuontopolku, joka esittelee uusiutuvia energiamuotoja. Tämä luontopolku ei muodosta rengasta vaan kohteisiin voi käydä tutustumassa haluamassaan järjestyksessä.

20170830_064212

Saarella on infotaulu, jossa on mm. kartta, ja rantakatoksen seinällä olevasta postilaatikosta voi myös ottaa karttoja lainaksi.

20170829_173313

Saarelle saavuttaessa infotaulu ja rantakatos sijaitsevat suoraan laiturin edessä.

20170829_173234

Katos on osittain avoin ja sen seinillä on tietoa Harakasta.

20170829_173304

Saarella sijaitsevat myös akvaario,

20170829_173509

lasten toimintatalo Vellamo,

20170829_174029

luontotalo sekä muita näyttelytiloja. Nämä ovat kuitenkin auki vain kesäaikana (touko-syyskuu) klo 10-17. Itse saareen pääsee kyllä tutustumaan ympäri vuoden. Harakassa on toisinaan myös opastettuja kierroksia ja sieltä voi vuokrata kokoustiloja tai taiteilijoiden työtiloja.

Lähden kävelemään luontopolkua pitkin vasemmalle.

20170829_173614

Heti alussa on polun oikealla puolella esillä aurinkopaneeli

20170829_173754

ja sen takana luontokeskus. Keskuksen pihalla on piknikpöytiä ja perällä wc.

20170829_173737

Vähän tämän jälkeen polku haarautuu Vellamoon.

20170829_174002

Sieltä pääsee pitkospuita pitkin takaisin luontokeskuksen kulmalle.

20170829_174053

Palaan kuitenkin luontopolulle. Vastarannalla näkyy Suomenlinna.

20170829_174320

Täällä on myös villiminkkejä. Näin yhden heti venerannassa ja toisen täällä kivikossa.

20170829_174545

Tai saattaa se tietysti olla samakin eläin.

20170829_174619

Rantakallioilta jatketaan pitkospuita pitkin toisille kallioille.

20170829_174813

Tästä kohtaa lähtee oikealle pitkospuut kohti saaren keskustaa. Lähden katsomaan mitä sieltä löytyy ja yllätys on aikamoinen.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Täällähän on suoalue, joka on kuin suoraan satumaailmasta!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kuvat eivät valitettavasti tee sille oikeutta.

20170829_175336

Suoalueen läpi pääsisi kävelemään toiselle puolelle saarta, mutta palaan takaisin samoille kallioille. Nyt tullaan luonnonsuojelualueen rajalle.

20170829_175625

Vasemmalla on lintupiilo lintujen tarkkailuun.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Sen seinässä on kuvia paikalle tyypillisistä linnuista, joita täällä voi odottaa näkevänsä.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Luontopolku jatkuu oikealle. Täällä on pari luontotaulua.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Nyt tulee vastaan ensimmäiset portaat.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Vieressä kulkeva luonnonsuojelualue on eristetty köydellä.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Polku siirtyy hetkeksi metsään

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

ennen kuin saavutaan taas kallioille.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Täällä on isot rantakalliot, jotka nousevat ylämäkeen.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Oikealla on paikka, johon suoalueen läpi kuljettaessa olisi päätynyt.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Nousen kallioita pitkin portaille. Niiden vieruspensaissa sirittää kaskaita. Yhtään en kuitenkaan onnistu näkemään, yrityksistä huolimatta.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Rinteessä on näytillä tuulivoimala.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Portaiden yläpäässä on näköalapaikka, jossa on penkkejä

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

ja tällainen taideteos. Näitä portaita ei ole pakko kävellä vaan myös lähempää rantaa pääsee kulkemaan.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Entisenä sotilassaarena Harakassa on myös vallituksia. Niiden suojissa on pari piknikpöytää.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Vuorossa on aurinkolämpökeräin.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Laskeudutaan takaisin venerantaan.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Täältä näkee hyvin Kaivopuistoon.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Päästäkseen pois saarelta tämä nuoli nostetaan pystyasentoon. Siitä roikkuu naru, joka kiinnitetään alhaalla varressa olevaan naulaan. Nosto onnistuu helposti. Vene ei siis automaattisesti käy Harakassa, vaan saapuu paikalle tilauksesta.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Vene saapuu takaisin Ullanlinnan laituriin.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Harakka oli minulle positiivinen yllätys. Täytyy myöntää, ettei se mantereelta katsottuna näytä kovin kummoiselta. Parhaat palat ovatkin saaren toisella puolella, jossa on kauniit rantakalliot ja näkymät Suomenlinnaan. Eikä pidä unohtaa saaren keskiosan suoaluetta, joka on epätodellisen näköinen. Elämyksen täydensi villiminkin näkeminen. Muilla saarilla niitä ei ole tullut vastaan. Nämä ovat tietysti makuasioita, mutta mielestäni Harakka on ehdottomasti Helsingin saariston parhaimmistoa.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Lue lisää Harakasta: http://www.harakansaari.fi/

Tunnistamattomia kukkia

Kesän aikana olen saanut hyvin valokuvattua erilaisia kukkia kukkaprojektiini. Suurin osa niistä on saatu myös tunnistettua ja sadan kukan tavoite on ylittynyt reilusti. Vielä on kuitenkin kukkia tunnistamatta. Laitan niiden kuvat nyt tähän. Jos tunnistat jonkun näistä, laitathan kommenttia.

1.

kukka3_2

2.

kukka2_2

3.

kukka18_2

4.

kukka14_2

5.

kukka9_2

6.

kukka12_2

7.

kukka13_2

8.

kukka7_2

9.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

10.

kukka52_2

11.

kukka29_2

12.

kukka26_2

13.

20170911_183905_2

14.

kukka28_2

15.

kukka32_2

16.

kukka30_2

17.

kukka33_2

18.

kukka38_2

19.

kukka40_2

20.

kukka43_2

21.

kukka54_2

22.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

23.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

24.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

25.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

26.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

27.

kukka74_2

28.

kukka76_2

29.

kukka84_2

30.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

31.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Tikankierros

Tikankierros sijaitsee Espoon keskuspuistossa. Alamäentiellä on parkkipaikka omalla autolla tuleville ja bussilla pääsee siihen viereen Sunnanniityntielle. Jäin pois pysäkillä, jonka nimi on Soliseva. Pysäkiltä lähtee ulkoilureitti, joka johtaa suoraan Huuhkajaportille. Portin luona on keskuspuiston infotaulu, jonka karttaan myös Tikankierros on merkitty luontopolkuna.

20170911_171815

Infotaululta käännytään vasemmalle ja kävellään Huuhkajaportin läpi.

20170911_171831

Itse luontopolku alkaa lammen rannalta.

20170911_172321

Täällä on myös luontopolun infotaulu. Rannassa oli ainakin nyt sorsia ruokittavina. Itse luontopolulle lampi ei näy.

20170911_172418

Tikankierros on noin viisi kilometriä pitkä ja se on merkitty sekä luontopolun viitoin

20170911_181823

että keltaisin maaliympyröin.

20170911_173209

Reitti on hyvin merkitty, mutta silmät tarvitsee pitää auki. Parissa kohtaa jatkaisi helposti matkaa polkua pitkin huomaamatta, että reitti kääntyykin muualle. Luontopolku risteää useassa kohdassa muiden ulkoilureittien kanssa, joten polusta on helppo kulkea myös vain osa. Matkan varrella on viisi luontotaulua, joissa kerrotaan ympäröivästä luonnosta.

20170911_172650

Reitti alkaa leveänä tasaisena polkuna, jonka varrella on penkkejä.

20170911_172857

Se kulkee alkuun korkeassa lehtimetsässä.

20170911_172514

Risteyksestä

20170911_173028

siirrytään kapealle polulle havumetsän suojiin. Reitti muuttuu samalla hankalakulkuisemmaksi, mutta maasto on kuitenkin melko tasaista. Jossain kohtaa tällä pätkällä pitäisi olla opastettu polku hiidenkirnuille, mutta se jäi minulta huomaamatta.

20170911_173056

Seuraavan tien ylityksen kohdalla siirrytään metsästä niittymaisemiin.

20170911_173942

Risteyksen vieressä on tällainen taideteos.

20170911_184236

Tähän aikaan vuodesta mikään ei oikein enää kuki, mutta kesällä niitty on varmasti kivannäköinen. Tämä on myös reitin kostein pätkä. Niityn jälkeen siirrytään kävelemään pitkospuilla

20170911_174226

ja tullaan tähän mutaympyrään. Siitäkin selvisi kuitenkin melkein siistein kengin.

20170911_174521

Matka jatkuu metsässä. Ehdin juuri ajatella, että kiva reitti, kun täällä ei ole mäkiä, kun tullaan jyrkälle alamäelle. Tähän on laitettu kaide, josta saa tukea. Kengät kuitenkin pitävät mäessä hyvin.

20170911_175218

Alhaalla odottaa puro, jonka varrella kasvaa paljon saniaisia.

20170911_175332

Sitten seuraakin ylämäki.

20170911_175425

Ylämäessä on tällainen kivi, joka osoittaa ilmeisesti etäisyyttä jostakin.

20170911_175552

Täältä myös haarautuu samannäköisillä keltaisilla (mutta kuluneilla) ympyröillä merkitty polku osittain takaisin alamäkeen. Reitti jatkuu kuitenkin suoraan ylämäkeen.

20170911_175704

Parissa puussa kasvaa erikoista valkoista jäkälää.

20170911_175920

Täällä on taas hankalakulkuista polkua ja viitosluontotaulun ympäristö on mudan peitossa.

20170911_180029

Polulla oli tällainen hauskannäköinen puunkappale.

20170911_180655

Polulla on vielä jonkin matkaa reilusti puunjuuria ja jonkin verran kiviä.

20170911_180725

Kun tullaan alas kallioilta ja käännytään oikealle, luonnonpolku muuttuu sorapohjaiseksi.

20170911_181900

Loppumatka onkin sitten taas tasaista ja helppokulkuista, mutaa lukuun ottamatta.

20170911_182436

Mutainen osio alkaa matkan varrelle jäävältä infotaululta.

20170911_182038

Kun polku tulee ulkoilureitille, käännytään vasemmalle ja aloituspaikka näkyy jo lammen toisella reunalla. Lampi jää piiloon tien varressa kasvavien puiden taakse.

20170911_182735

Tikankierros on nopeakulkuinen reitti. Itselläni meni tunnin verran, kun yleensä olen viipynyt viiden kilometrin luontopoluilla parisen tuntia. Tosin tällä kertaa valokuvia tuli otettua tavallista vähemmän. Reitin varrella ei oikein ollut mitään erityistä kuvattavaa. Kierros oli ihan mukava, mutta ei millään tavalla erikoinen. Jos haluaa metsäkävelylle, tämä on hyvä paikka siihen. Luontopolkuna tämä on kuitenkin sieltä vaatimattomammasta päästä.

20170911_175802

Lue lisää Tikankierroksesta: http://www.espoonrekry.fi/download/noname/%7BBDF4C8D0-EB44-455E-A460-E4E6971C62AA%7D/62022

 

Matildanjärvi ja Jeturkasti (Teijo)

Teijon kansallispuisto sijaitsee Lounais-Suomessa vähän Salon eteläpuolella. Tänne ajaa Helsingistä parisen tuntia. Alueella on paljon erilaisia retkeilyreittejä, jotka alkavat eri puolilta puistoa. Lisäksi täällä on tarjolla mökkimajoitusta, asuntovaunupaikkoja, golfkenttä, kalastusta, laskettelua ja vesiurheilua.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Oma retkeni suuntautui kansallispuiston luontokeskukselle, josta lähtee Matildanjärvenkierros (5,5 km) ja Jerturkastin kierros (4,6 km). Reitit kulkevat kilometrin verran päällekkäin osuudella, joka jää reitit yhdistämällä kokonaan väliin. Yhteensä näistä siis kertyi käveltävää noin 8 kilometriä. Täällä olisi tarjolla myös kahden kilometrin pituinen luontopolku ja yhdysreitti kymmenen kilometrin pituiselle Puolakkajärven kierrokselle.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Navigaattori löytää tänne ihan Teijon kansallispuistolla, mutta jos ei niin luontotupa sijaitsee Matildanjärventiellä. Luontotuvalle löytää helposti seuraamalla kansallispuiston opasteita ja siellä on parkkipaikka. Parkkipaikan reunassa on opastaulu, jossa on alueen kartta ja ohjeita kansallispuistossa liikkujille.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Itse luontokeskus

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

ei ole arkisin auki enää tähän aikaan vuodesta,

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

mutta sen pihalla on piknikpöytiä

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

ja seinässä vedenottopiste.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Reitit on hyvin merkitty viitoin ja valkoisin ympyröin.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Alun perin maastomerkit ovat olleet reitin värin mukaisia vinoneliöitä, mutta niitä on jäljellä enää paikoitellen. Valkoiset ympyrät merkkaavat siis kaikkia reittejä alueella.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Matildanjärvenkierros lähtee rantaa kohti. Jeturkastin kierros puolestaan kääntyisi tästä vasemmalle.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Rannassa on veneitä ja piknikpöytä.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Reittiopasteet ovat tässä kohtaa vähän piilossa, mutta matka jatkuu oikealle rannan tuntumassa.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Alkumatkasta on paljon puisia portaita, mutta myöhemmin reiteillä niitä ei enää näy.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Matkan varrella on luonnosta kertovia tauluja.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Matildanjärvenkierroksella on nimensä mukaisesti monesta paikasta hienot näkymät järvelle.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Maasto on melko tasaista ilman kummempia ylä- tai alamäkiä, mutta polulla on paikoitellen puunjuuria.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Ensimmäisen sivun lopussa siirrytään kulkemaan kallioilta pitkospuille.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Risteykseen tultaessa kahden kilometrin luontopolku kääntyy oikealle ja Matildanjärvenkierros puolestaan vasemmalle. Opasteissa lukee vähän hämäävästi välillä Matildanjärvenkierros ja välillä pelkkä Matildankierros.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Pitkospuut jatkuvat kauniissa suomaisemissa.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Ensimmäinen poikkeama polulta on Roosinniemelle, jossa on hiekkaranta, laavupaikka ja käymälä.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Toinen poikkeama johtaa järven rantaan heinikon keskellä. Tämä lienee erinomainen paikka lintujen tarkkailuun.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Seuraavasta risteyksestä käännytään vasemmalle. Suoraan jatkuu yhdysreitti Puolakanjärven kierrokselle. Tullaan taukopaikalle, jossa on nuotiopaikka, halkovaja ja käymälä.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Halkovajan seinässä on myös alueen kartta, josta voi seurata reitin etenemistä.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Matka jatkuu siltaa pitkin

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

ja maasto muuttuu kangasmetsäksi.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Viimeinen koukkaus reitiltä johtaa mäntypuiden alle pikkuiselle niemelle.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Tämän kyltin jälkeen

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

seuraa risteys, jossa ei ole Matildanjärvenkierroksen opastetta. Jatketaan vasemmalle järven suuntaisesti.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Hetken päästä reitti kääntyy taas vasemmalle pitkospuille ja tässä kohtaa on opasviittakin.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Nuuksion kohdalla mainitsin, ettei tänä kesänä ole näkynyt sudenkorentoja, mutta täällä niitä kyllä on.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Pitkospuiden jälkeen tullaan taas taukopaikalle.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Aika kaunis paikka käymälälle.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Rantakallioilla on vielä yksi nuotiopaikka.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Matka jatkuu vähän hankalammassa maastossa ja kallioilla kadotan vähäksi aikaa merkityn reitin.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Jatkan toista järven rannan suuntaista polkua, jonka varrella on upeat maisemat.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Polun tullessa rantaan saavun taas merkitylle reitille. Se olisi kulkenut lähempänä järveä.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Maisemat jatkuvat kauniina,

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

kunnes saavutaan hiekkatielle. Reitti jatkuu sitä pitkin ja saapuu Mathildedalin kylään.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Tähän kohtaan tullessani piti tarkistaa kartasta, että kuljetaanko tästä oikeasti läpi. Näyttää ihan siltä kuin käveltäisiin jonkun pihaan.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Tie kulkee kuitenkin pihan ohi ja saapuu asvalttitielle. Tästä kohtaa puuttuu opaste, mutta jatketaan tietä pitkin vasemmalle.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Seurataan kansallispuiston kylttejä toiselle hiekkatielle. Nyt ollaan taas samalla tiellä, joka johtaa luontokeskukselle.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Tien vasemmalla puolella on pieni pysäköintitila ja reitti kääntyy metsään. Tässä kohtaa Matildanjärvenkierros ja Jeturkastin kierros kulkevat samaa matkaa.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

En kuitenkaan halua palata vielä luontokeskukselle vaan lähden seuraamaan Jeturkastin kierrosta toiseen suuntaan. Palaan asvalttitielle, ylitän sen ja lähden nousemaan metsään.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Matildanjärvenkierroksella käveltiin pikkupolkuja ja kallioita pitkin, mutta täällä on tarjolla leveää ulkoilureittiä. Reitti kulkee havumetsässä

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

ja saavutaan kallioille kuivassa kangasmaastossa.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kanervat ovat täällä erivärisiä kuin pääkaupunkiseudulla.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Matkan varrella näkyy haljennut kivi.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kun polku muuttuu kivisemmäksi,

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

lähestytään reitin nähtävyyttä, jeturkastia, eli muinaisrantaa.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Näköalatasanteen reunassa on jeturkastista kertova kyltti. Sen mukaan alueella on muitakin, pienempiä muinaisrantoja, jotka on merkitty kyltin alla olevaan karttaan. Mitään karttaa ei kuitenkaan näy.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Jatkan matkaa pehmeää havuneulasten peittämää tietä pitkin.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Reitin varrella näkyy puolukoita ja sieniä.

Ennen autotien ylitystä on pieni pysäköintialue.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Jatkan polkua pitkin pitkospuille

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

ja nätille pikku suoalueelle.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Pitkospuiden jälkeen seuraa reitin jyrkin nousu kallioille.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Polku jatkuisi mukavasti loivasti oikealle, mutta reitti nouseekin jyrkemmästä kohdasta vähän vasemmalle.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Jos kohta jää huomaamatta, reitti löytyy helposti uudelleen kääntymällä vasemmalle kallioiden päällä.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kallioilta laskeudutaan leveälle hiekkapohjaiselle polulle,

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

jota kävellään kunnes saavutaan takaisin luontokeskuksen parkkipaikalle.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Reitit ovat keskenään hyvin erilaisia, mutta molemmat kävelemisen arvoisia. Matildanjärvenkierroksella on kauniita järvimaisemia ja jeturkastin reitti puolestaan kulkee kauniissa kangasmaastossa, jonka keskellä suoalue yllättää. Jos haluaa kävellä vain toisen, kannattaa valita järvikierros. Siellä oli jonkin verran muitakin kulkijoita, mm. koiranulkoiluttajia. Jeturkastin kierroksella sen sijaan näin vain työmiehiä, jotka kävelivät vastaan luontopolkukyltin kanssa. Mihin lie olivat sitä viemässä niin monen miehen voimin… Tai ehkäpä siinä meni se puuttuva kartta.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Lue lisää Teijon kansallispuistosta: http://www.luontoon.fi/teijo

Kukkaprojekti

Syksy lähestyy, joten uusia kukkia löytyy enää vähän. Vanhoja on sen sijaan tunnistamatta vielä muutama kymmentä.

Kartioakankaalin (Ajuga pyramidalis) kasvupaikkoja ovat ahot, laidun- ja hakamaat, rehevät niityt, metsänreunat, metsiköt.

Suopayrttiä (Saponaria officinalis) tapaa esimerkiksi vanhoilla talonpaikoilla, puutarhoissa, pientareilla, joutomailla ja kaatopaikoilla. Maavartensa avulla rohtosuopayrtti saattaa muodostaa laajoja kasvustoja.

Karvahorsma (Epilobium hirsutum) viihtyy ojissa, niityillä ja kosteilla joutomailla. Se on suhteellisen uusi venäläistulokas, joka on yleistymässä Etelä-Suomessa.

Kaalivalvatti (Sonchus oleraceus) viihtyy ihmisen muokkaamassa kulttuuriympäristössä. Sille tyypillisiä kasvupaikkoja ovat puutarhat, kaatopaikat, joutomaat, maakasat ja kukkapenkit. Kaalivalvattia voidaan käyttää vihanneksena salaatin tai pinaatin tapaan.

Porkkalanniemi

Porkkalanniemi sijaitsee Kirkkonummella ja on jaettu useiden kuntien kesken virkistysalueisiin. Maastossa tätä jakoa ei kuitenkaan huomaa. Paikalle ajetaan Helsinki-Hanko –tieltä seuraamalla Porkkalanniemen viittoja. Helsinki-Hanko –tieltä käännyttäessä alkaa pitkä ja mutkainen tie, joka johtaa lopulta niemelle. Matkan varrelle jää kahvila, jonka edusta on täynnä moottoripyöriä. Tällainen mutkainen tie on epäilemättä niille ihanteellinen. Kun yleinen tie päättyy, käännytään oikealle virkistysalueiden viittoja seuraten. Kun tullaan Y-risteykseen, jossa Luotsiaseman viitta osoittaa oikealle, seuraan sitä. Pysäköintialue on heti vasemmalla. Pysäköintialueella on infotaulu, jossa on alueen kartta,

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

ja käymälä.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Suoraan tien yli kuljettaessa alkaa leveä reitti, joka johtaa pronssikautisille hautaröykkiöille. Käyn ensin katsastamassa ne. Mitään opastetta paikalle ei ole. Kävelytien alussa on oikealla puolella valtava kivi.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Sen jälkeen jälkeen jatkuu ruohottunut tie,

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

jonka oikealla puolella ensimmäinen hautaröykkiö jo onkin.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Sen jälkeen reitti muuttuu kapeaksi poluksi ja haarautuu.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Hautaröykkiöt jatkuvat oikealle. Niitä on yhteensä viisi. Polun molemmat haarat on merkitty keltaisilla palloilla.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Vasemmanpuoleinen haara johtaa keittokatokselle. Katson loput hautaröykkiöt ja palaan samaa reittiä takaisin autotielle. Kartan mukaan vähän matkan päästä hiekkatien varrelta pitäisi lähteä polku ylös Telegrafbergetille, josta on netin mukaan panoraamanäkymä merelle.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Mitään polkua ei kuitenkaan näy. Päätän kokeilla onneani polun toisesta päästä. Palaan autolle ja ajan äskeisen Y-risteyksen toiseen haaraan. Tämä haara veisi Luotisasemalle, joka on yleisöltä suljettu.

Melko pian on tien oikeassa reunassa pysäköintialue. Sen vasemmasta reunasta lähtee pieni huomaamaton polku, joka johtaa ylös kallioille.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Korkein huippu jää vähän oikealle ja kiipeän sinne. Odotan näkeväni kauniin merinäköalan saaren yli. Mitään sellaista ei kuitenkaan tule vaan nähtävillä on vain puiden latvoja.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

En enää löydä samaa polkua, jota pitkin tulin, joten lähden laskeutumaan alas mäkeä sattumanvaraisesta kohdasta.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Palaan takaisin pysäköintialueelle ja kävelen tietä pitkin pikkupätkän eteenpäin infotaululle. Tässä kohtaa on myös vartijan toimisto, mutta toimisto on tyhjä.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Infotaulun vierestä lähtee metsään leveä polku, jossa on viitta Porkkalanniemelle. Tässä kohtaa on myös alueesta kertova infotaulu.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Lähden seuraamaan polkua niemen kärkeen. Sen varrella on käymälä.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Reitti niemen kärkeen on 1,3 kilometrin pituinen ja se on merkitty valkoisilla palloilla.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Reitti kulkee kallioita pitkin.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Näin aurinkoisena iltana se on melko helppokulkuinen, vaikka jalkoihin tarvitseekin katsoa, mutta sateella kalliot ovat vaarallisen liukkaita.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Matkan varrelle jää laudoitettu pätkä, jonka toiseen päähän on laitettu penkki lepäämistä varten.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Valkoiset merkit päättyvät ylös kallioille lähelle niemenkärkeä.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Täällä on myös keittokatos.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Laskeudun alas kärkeen ihailemaan maisemaa. Täällä on hyvä paikka lintujen tarkkailuun ja muitakin eläimiä voi nähdä. Itse en ole niin onnekas, mutta matkaseurani näkee metsäkauriin vain kymmenen metrin päästä. Valitettavasti hänellä ei ole kameraa mukana. Alueella liikkuu paljon myös valkohäntäkauriita.

Niemenkärjessä on pari polkupyörää, mutta muita retkeilijöitä ei näy.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kärjen tuntumassa on kivinen uimaranta

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

ja piknikpöytä.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Niemenkärjestä on hienot maisemat.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Niemen edustalla on pieniä saaria/luotoja.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Palaan samaa reittiä takaisin autolle.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Porkkalanniemi on mielenkiintoinen alue, jonne kannattaa tulla retkeilemään, vaikka tänne matkaa onkin. Olin kuitenkin yllättynyt siitä, miten huonosti alueella on opasteita. Ainoastaan niemenkärkeen on viitta. Muitakin reittejä on merkitty maastoon, mutta niille ei ole opasteita. Alueesta jäi vähän sekava mielikuva.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Lue lisää Porkkalanniemestä: http://www.uudenmaanvirkistysalueyhdistys.fi/index.php?k=13396

Kukkaprojekti

Ukontatar (Persicaria lapathifolia) kasvaa pelloilla, joutomailla sekä erilaisilla kosteilla paikoilla. Jos kasvia esiintyy runsaasti kasvimaalla tai kukkapenkissä, kielii se maan olevan savinen ja maanparannuksen tarpeessa.

Harmio (Berteroa incana) on tyypillinen kaupunkikulttuuriympäristön kasvi. Sitä tavataan ratapihoilla, kuivilla joutomailla, kaatopaikoilla, vanhoilla kasarmialueilla, satamissa, myllyillä ja aikaisemmin myös pellonpientareilla.

Mustakaunokin (Centaurea nigra) kasvupaikkoja ovat satamat, radanvarret, tienvarret, joutomaat, nurmikot.

Nurmilaukka (Allium oleraceum) on ilmeisesti ollut viikinkien suosima vihannes, jota käytettiin aikanaan muun muassa kaaliruokien mausteena. Nykyään se on harvinaistunut ja paikoin uhanalainen.

Korpinkierros (Nuuksio)

Pääkaupunkiseudun luontopoluista voi tuskin puhua mainitsematta Nuuksiota, joka on alueen selvästi tunnetuin paikka. Nuuksion alueella on äkkiä laskettuna kahdeksan eri rengasreittiä ja niiden lisäksi vielä erilaisia yhdysreittejä. Ne alkavat eri puolilta aluetta. Luontokeskus Haltian luona osoitteessa Nuuksiontie 84 on kaksi lyhyttä reittiä (1,4 ja 2 kilometriä), joista toinen on esteetön. Se johtaa näköalapaikalle, josta on järvimaisema. Itse luontokeskuskin on tutustumisen arvoinen. Siellä on Suomen luonnosta kertovan mielenkiintoisen näyttelyn lisäksi ravintolapalvelut.

Valtaosa rengaslenkeistä (4 kpl) lähtee Haukkalammen luontotuvalta osoitteesta Haukkalammentie 32. Sen läheisyydessä on kaksi pysäköintialuetta. Sekä Haltiaan että Haukkalammen luontotuvalle on hyvät opasteet. Luontotuvan vieressä on kuivakäymälöitä, jotka eivät kylläkään ole yleensä kovin siistejä. Luontotuvan seinässä on myös vesipiste juomaveden ottamista varten. Täältä lähtevät Nahkiaispolku (2 km), Punarinnankierros (2,4 km), Haukankierros (3,7 km) ja Korpinkierros (7,2 km). Kävelin tällä kertaa niistä pisimmän. Korpinkierroksen toisessa päässä on Siikaniemen pysäköintialue, jonne vein autoni. Täältä on lyhyempi matka itse reitille ja samalla välttää Haukkalammen luontotuvalta nousevan jyrkän ylämäen.

20170729_124339
Siikaniemeen on opasteet Nuuksiontieltä. Perille saavuttaessa on tien oikealla puolella ensin bussipysäkki ja bussien kääntöpaikka ja sen takaa kääntyy hiekkatie pysäköintialueelle. Tänne pääsee siis myös bussilla Espoosta. Haukkalammelle mentäessä bussi jättää Nuuksiontien varteen noin puolentoista kilometrin päähän, joten julkisilla tultaessa Siikaniemi on parempi vaihtoehto. Pysäköintialueen reunassa on alueen opastaulu, jossa on myös kartta.

20170729_124320

Yhdysreitti Korpinkierrokselle lähtee pysäköintialueen toisesta kulmasta ja on merkitty oranssilla vinoneliöllä, jonka läpi kulkee musta viiva.

20170729_151408

Itse Korpinkierros on merkitty keltaisella vinoneliöllä.

20170729_125937

Jos muuallakin onkin ollut huono mustikkavuosi, se ei pidä paikkaansa täällä. Metsä on sinisenään marjoja ja myös niiden poimijoita näkyy.

20170729_125329
Yhdysreittiä pitkin kävellään kunnes tullaan risteykseen. Korpinkierroksen voi kiertää kummin päin vaan, mutta Siikaniemestä lähdettäessä suosittelen vastapäivään kiertämistä. Silloin reitin suurimmat korkeuserot osuvat reitin alkupuoliskolle ja taukopaikka on sopivasti, kun matkaa on kuljettu noin kaksi kolmasosaa. Haukkalammelta lähdettäessä puolestaan kannattaa kiertää myötäpäivään.

20170729_125510
Käännytään siis risteyksestä oikealle ja noustaan kallioille.

20170729_125533

Niitä pitkin kuljetaan melko pitkään, mutta ne ovat tasaisia ja helppokulkuisia. Tässä osassa reittiä on kaunista kangasmaisemaa.

20170729_125820

Yleisesti ottaen maasto ei ole täällä helppokulkuista, vaan polut ovat kuluneita ja niillä on paljon puunjuuria.

20170729_135432

Lisäksi reitin varrella on jyrkkiä nousuja ja laskuja sekä joitakin korkeita askelmia. Reitti on hyvin merkitty lukuun ottamatta kohtaa, jossa ohitetaan nuotiopaikka. Reitin varrella on viittoja, joista voi osittain seurata reitin etenemistä.

20170729_143548
Kallio-osuuden lopussa käännytään vasemmalle ja laskeudutaan alas hiekkatielle. Vuorossa on hiekkatietä, jossa on jonkin verran mäkiä.

20170729_131004

Kävellään puron yli ja saavutaan pienelle pysäköintialueelle, jossa on myös alueen opastaulu.

20170729_131346

Pysäköintialueen ohi jatketaan suoraan ja noustaan pitkä ylämäki. Ylhäällä maasto on taas tasaista.

20170729_131440

Tämä voisi olla kaukaa katsottuna vaikkapa karhu.

20170729_132103

Sitten laskeudutaan alas ja reitin ensimmäinen lampi avautuu oikealla puolella. Muutama kesä sitten tässä kohtaa oli paljon sudenkorentoja, mutta nyt ei näy ainuttakaan.

20170729_132333

Matka jatkuu ja lähdetään taas nousemaan ylös kallioille.

20170729_132723

Täällä hiekkatie muuttuu kivisemmäksi.

20170729_133433

Laskeuduttaessa alas on vähän hankala alamäki.

20170729_134119

Alhaalla kävellään puron yli ja tullaan taas lammelle. Haukkalammen suunnalta tultaessa laskeudutaan alas vastarannalla näkyvää reittiä pitkin.

20170729_134537

Ylitetään silta ja tullaan risteykseen. Jos jatkettaisiin suoraan, päädyttäisiin siis Haukkalammen luontotuvalle. Korpinkierros sen sijaan kääntyy vasemmalle.

20170729_134745

Tässä kohtaa sinisellä merkitty Haukankierros kulkee vähän aikaa samaa matkaa, samoin kuin yhdysreitti Nuuksion pohjoisosassa sijaitsevaan Kattilaan.

20170729_134935

Noustaan taas ylämäki ja kohta sininen reitti kääntyy oikealle ja keltainen jatkuu suoraan.

20170729_135103

Maasto on vielä vähän matkaa helppokulkuista, kunnes tullaan tähän risteykseen. Yhdysreitti Kattilaan jatkuu suoraan ja Korpinkierros kääntyy vasemmalle melkein takaisin tulosuuntaan.

20170729_135333
Maasto muuttuu tässä kohtaa luonnonpoluksi ja on hyvin juurakkoista ja kiviäkin joukossa on. Vähän matkan päässä näkyy vasemmalla taas lampi.

20170729_135709

Reitti jatkuu vähän mutaisempien kohtien ja pitkospuiden yli.

20170729_135919

Kun polku yksien pitkospuiden jälkeen haarautuu ja vasemmalla on pieni pitkospuu, kannattaa poiketa reitiltä vasemmalle.

20170729_140554

Täällä on parhaat rantakalliot eväiden syömiseen ja uimiseen. Käännytään vielä vasemmalle ja kävellään rannan suuntaisesti takaisin päin. Oikealla on ensin pieni kallio ja sitten toinen isompi, jonka luona rannassa on iso kivi. Tästä on helppo mennä lampeen uimaan.

20170729_141953

Kun palataan reitille ja jatketaan eteenpäin, tullaan kohta taukopaikalle, jossa on nuotiopaikka, polttopuita ja käymälä. Tässä on nytkin paljon ihmisiä ja jopa telttoja, joten suosittuina ajankohtina kannattaa hyödyntää muita taukopaikkoja.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Reitti jatkuu taukopaikan läpi, ei heti rannan vieressä kulkevaa polkua vaan seuraavaa. Jonkin matkan päässä tullaan ihan rantaan ja kuljetaan pitkospuita pitkin.

20170729_143411

Niiden jälkeen polku haarautuu. Vasen haara vie viereiseen saareen leirintäalueelle ja Korpinkierros jatkuu oikealle.

20170729_143421

Matkan varrella on vielä yksi lampi,

20170729_144741

muilta osin polku on hankalakulkuista.

20170729_144230

Tässä kohtaa polku haarautuu. Korpinkierros jatkuu suoraan ja oikealle kääntyvää haara vie läheiseen Siikarantaan. Seurataan kuitenkin Siikaniemen opasteita. Nyt matkaa on enää kilometri.

20170729_145351

Ennen kuin päästään perille, matkan varrella on vielä yksi hankala laskeutuminen. Pian sen jälkeen saavutaan taas autotielle ja reitti kääntyy oikealle.

20170729_145927

Pian tullaan risteykseen, jossa yhdysreitti Siikaniemeen haarautuu oikealle metsään ja edessä jatkuvat Korpikierroksen kalliot.

20170729_150734
Nuuksio on suosittu retkeilyalue ja se näkyy myös kävijämäärissä. Nyt oli kesälauantai ja vastaantulijoita koko ajan. Suurin osa oli ulkomaalaisia, sekä eurooppalaisia että aasialaisia. Suomalaiset osaavat paremmin mennä muuallekin, mutta monille ulkomaalaisille Nuuksio on ainoa heidän tuntemansa retkeilyalue. Kannattaa siis välttää parasta kesäsesonkia ja viikonloppuja, etenkin jos haluaa tulla paistamaan makkaraa tai telttailemaan. Nuotiopaikkoja on alueella vain muutamia ja ne täyttyvät nopeasti. Alkukesästä ja syksyllä on rauhallisempaa. Tosin myös sienestysaikaan täällä on viikonloppuisin paljon ulkomaalaisia ohjatuilla sieniretkillä. Alueena Nuuksio on kuitenkin kaunista, nimenomaan siksi, että täällä on niin paljon lampia.

Kesä2016 024.JPG

Lue lisää Nuuksion kansallispuistosta: http://www.luontoon.fi/nuuksio

Kukkaprojekti

Persiantädykkeen (Veronica persica) kasvupaikkoja ovat puutarhat, kasvimaat, nurmikot, pellot, joutomaat, satamat, lastauspaikat.

Purtojuuri (Succisa pratensis) kasvaa puolivarjossa savisella maalla, niityillä, rannoilla ja pientareilla.

 

Kyläkarhiainen (Carduus crispus) kasvaa pihoilla, joutomailla, linnoitus- ja kasarmialueilla, pelloilla, pientareilla ja tienvarsilla.

Karheapillike (Galeopsis tetrahit) kukkii heinä-syyskuussa viljelyksillä, puutarhoissa, joutomailla, hakkuuaukeilla ja kallioilla.

 

Tuoksuvatukka (Rubus odoratus) viihtyy puolivarjossa ja auringossa. Sitä kasvatetaan koristekasvina, mistä se on karannut luontoon.

tuoksuvatukka