Pentala

Pentala kuuluu Espoon ulkoilusaariin ja se sijaitsee Soukan edustalla. Espoon saaristoliikenne kuljettaa tänne kesäkuusta elokuun loppuun muina päivinä paitsi maanantaisin. Veneen kyytiin voi nousta Suomenojalta, Suinonsalmesta tai Soukasta. Lähtöjä on parin tunnin välein molemmista suunnista, eli käytännössä saarelle pääsee tunnin välein. Itse lähdin matkaan Soukasta, josta matka Pentalaan kesti 20 minuuttia. Venematka maksoi 6 € edestakaisin ja lautalla kelpasi korttimaksu. Toki saarelle voi tulla myös omalla veneellä.

cof

Pentalassa on 2,3 kilometrin pituinen luontopolku. Se on lasson mallinen, eli alku- ja loppuosa kuljetaan samaa matkaa.

cof

Maasto on tasaista ja helppokulkuista. Reitti on merkitty risteyskohdissa opasviitoin ja muualla keltaisin täplin. Tosin täpliä on vain lasson silmukassa.

cof

Luontopolun lisäksi saarella on ulkoilmamuseo, museokauppa, pieni kahvila, ravintola ja wc:t.

cof

Omien eväiden kanssa liikkeellä oleville on tarjolla piknikpöytiä. Aika monella näyttikin olevan eväskori mukana, mutta he eivät suinkaan jääneet pöytien luo vaan jatkoivat matkaansa rannalle.

cof

Saarella on kaunis hiekkaranta merelle ja kallioita sisäjärvelle. Siinä mielessä Pentala muistuttaa Vallisaarta, että molemmissa on makean veden lähde saaren keskellä. Espoon kaupungin virkistysalue kattaa vain osan saaresta. Loppuosassa on mökkejä ja luonnonsuojelualue.

Saavun Soukkaan Klobbenin venesatamaan.

sdr

Saaristoliikenteen laituri löytyy ihan perältä. Sinne voi kävellä sekä venesataman että uimarannan puolelta.

cof

Laiturin vieressä on opastaulu, jossa on paitsi aikataulut ja hinnat, myös kartta täältä liikennöivistä reiteistä. Pentalan reitti on merkitty karttaan mustalla. Toki siniselläkin reitillä pääsee perille, mutta se on kalliimpi ja vuoroväli harvempi. Lautta näyttää kovin pieneltä ja laituri on täynnä ihmisiä, mutta kaikki mahtuvat kyllä kyytiin.

cof

Aletaan lähestyä Pentalaa.

oznor

Maissa

sdr

saavutaan heti ensimmäiselle opastaululle, jossa on saaren kartta. Kaikki jäävät parveilemaan tähän, vaikka vähän matkan päässä olisi vielä pari samanlaista opastaulua lisää.

sdr

Karttaan on merkitty sekä museoalueen rakennukset että luontopolun reitti.

cof

Museokaupan edessä risteyksessä on tienviitat. Lähdetään kävelemään kohti luontopolkua.

sdr

Vessat jäävät vasemmalle ja kahvila oikealle. Luontopolun alussa on vielä opastaulu. Heti alussa on penkki lepotaukoa varten.

cof

Saaristomuseon kohteiden edessä on kolmikieliset infotaulut.

sdr

Tien vasemmalle puolelle jää navetta

cof

ja oikealla puolella on niittyä, josta osan lampaat ovat jo kalunneet lyhyeksi. Aidassa on sähkövirta.

cof

Itse lampaat löytyvät suojasta.

cof

Siellä ne loikoilevat kaikessa rauhassa varjossa. Paluumatkalla ne löytyvät samasta paikasta, ja suunnilleen samasta asennostakin. Lampaiden ruokkiminen on kielletty, joten ne eivät ole kiinnostuneita ihmisistä.

sdr

Matka jatkuu syvemmälle metsään. Puiden alla kasvaa saniaisia.

cof

Saavutaan kuusikkoon ja ensimmäiseen risteykseen. Luontopolku jatkuu opasteen mukaisesti leveämpää reittiä pitkin.

cof

Nyt tullaan lasson silmukkaan. Luontopolku on opastettu kierrettäväksi vastapäivään.

cof

Seuraavassa risteyksessä luontopolku jatkuisi suoraan, mutta poikkean järvelle katselemaan maisemia.

sdr

Rantakallioilla on porukkaa ja joku on uimassakin.

sdr

Järven suuntaisesti kulkee polku, jota voi halutessaan lähteä kävelemään.

IMG_20190726_111824.jpg

Itse palaan kuitenkin samaa reittiä takaisin luontopolulle.

cof

Järvi näkyy vielä uudestaan sen toisessa päässä.

cof

Sukelletaan kuusikkoon. Ensin aluskasvillisuutta on vain vähän,

cof

mutta hetken päästä metsän pohja täyttyy mustikanvarvuista. Polku on täällä kapeampaa ja sillä on jonkin verran puunjuuria.

cof

Pienen alamäen jälkeen luontopolku jatkuisi vasemmalle, mutta poikkean jälleen reitiltä, tällä kertaa katselemaan Diksandin hiekkarantaa.

cof

Heti risteyksen jälkeen on rannasta kertova infotaulu.

IMG_20190726_113559.jpg

Hämähäkki on saanut ahkeroida rauhassa.

oznor

Siellä ranta jo näkyykin.

sdr

Se on ihan kunnon kokoinen ja hiekkaa riittää.

cof

Rannalla ei ole sallittua telttailla tai tehdä tulta. Kun hiekat on ravisteltu kengistä, jatkan toisesta päästä puunrungon ohi takaisin polulle. Rannan toisesta päästä pääsee takaisin ulkoilmamuseolle myös suorempaa reittiä. Seuraan kuitenkin luontopolkua takaisin metsään.

cof

Seuraavassa risteyksessä reittimerkki on vähän hämäävästi jo puron ylittävän sillan laudoissa.

sdr

Toki myös risteyksen puihin on laitettu keltaisia raitoja osoittamaan vasemmalle kääntymistä.

sdr

Luontopolun tässä osassa liikutaan luonnonsuojelualueella. Reitin oikealle puolelle jää kallioita. Niille myös noustaan hetken päästä.

cof

Täällä on pieni näköalatorni (ehkä riistatorni), johon ei pääse kiipeämään.

oznor

Jatketaan matkaa.

cof

Tässä kohtaa metsänpohja on sammalen peitossa.

cof

Lasson silmukka tulee valmiiksi

cof

ja kävellään takaisin kohti saaristomuseota

cof

ja yhteysvenelaituria.

cof

Pentala vaikutti mukavalta ulkoilusaarelta. Erityisesti järvi ja hiekkaranta olivat viehättäviä. Itse luontopolku ei ollut kovin ihmeellinen, mutta sen tarkoitus varmaan onkin tarjota kulkuväylä järvelle ja rannalle. Oli kaunis kesäpäivä, joten kävijöitä riitti. Jokainen lautta toi viitisenkymmentä henkilöä, joten iltapäivällä rannalla oli todennäköisesti täyttä.

cof

Lue lisää Pentalasta: https://www.kulttuuriespoo.fi/fi/node/3400

 

Mainokset

Mustikkamaa

Mustikkamaa sijaitsee Helsingissä Kalasataman ja Kulosaaren välissä. Tänne pääsee molemmista: Kalasatamasta kävellen tai pyörällä Isoisänsiltaa pitkin ja Kulosaaresta myös autolla. Lisäksi Korkeasaaren bussi kulkee Mustikkamaalle ja parkkipaikalla on kaupunkipyöräteline, joten sellaisellakin voi tulla paikalle.

Mustikkamaalla on mm. 2,5 kilometrin pituinen rantareitti, joka kiertää saaren ympäri. Reitti on merkitty opasviitoin. Jos reitin aloittaa parkkipaikalta, se on hyvin opastettu. Sen sijaan Isoisänsillalta tultaessa pitää osata kävellä kohti parkkipaikkaa ja sen toista päätyä löytääkseen reitin jatkon.

cof

Toki saarella voi helposti ulkoilla muutenkin kuin rantareittiä pitkin. Itse kuitenkin kiersin sen. Kävelyn/lenkkeilyn lisäksi Mustikkamaalla on tarjolla paljon muitakin aktiviteetteja. Täällä on seikkailupuisto Korkee, tenniskenttiä, uimaranta ja kesäteatteri, sekä tietysti ravintoloita.

Tulen Mustikkamaalle Kalasatamasta Isoisänsillan kautta.

cof

 

Kalasataman talot näkyvät hyvin sillalle.

cof

Saareen saavuttaessa tullaan heti risteykseen, josta rantareitti lähtee molempiin suuntiin sivuille.

cof

Käännyn oikealle ja lähden kiertämään reittiä vastapäivään, mutta sen voi kävellä aivan yhtä hyvin myös toiseen suuntaan. Maasto on melko tasaista ja helppokulkuista. Vain muutama pieni mäki osuu matkan varrelle.

sdr

Kävellään hiekkatietä pitkin alamäkeen. Parista kohdasta pääsee puikahtamaan rantaan katselemaan maisemia.

sdr

Tien vasemmalla puolella on niittyä

oznor

ja vähän pidemmällä näkyvät jo Korkeasaaren liput.

cof

Oikealla puolella on hyviä istuskelukallioita, joilla nauttia auringonpaisteesta ja kaupungin siluetista. Tänne näkyy hyvin paitsi Kalasataman rakennustyömaa, myös mm. Merihaka, Kruunuhaka, kirkkojen tornit ja jäänmurtajat. Saaristoristeilyvene ajelee leppoisasti ohitse.

cof

Seuraavaksi tullaan Korkeasaaren sillalle. Sen juurella on paitsi lipunmyyntikioskit ja bussipysäkki, myös ravintola.

cof

Alitetaan silta ja jatketaan matkaa rannanmyötäisesti.

IMG_20190706_185709.jpg

Risteyksestä käännytään oikealle. Tien ja rannan väliin jää pieni rantakallio.

cof

Rantareitti jatkuu hiekkatietä pitkin.

cof

Tien ja meren välissä kulkee myös pienempi polku, jonka voi halutessaan valita hiekkatien sijaan.

IMG_20190706_190136.jpg

Tien vasemmalle puolelle jää penkki ja syötävä puisto. Kyltin mukaan syötävä puisto liittyy nuorisotyöhön ja on avoin kaikille.

dav

Seuraavan risteyksen lähellä on wc. Rantareitti jatkuu suoraan.

sdr

Tien varrella on kallioita ja katuvalot.

cof

Poikkean reitiltä polkua pitkin alas rantaan katselemaan merimaisemaa.

cof

Tässä kohtaa on nätti pieni ranta, joka jatkuu vähän matkaa, sekä keinu. Varsinainen uimaranta on vähän kauempana.

cof

Rannalta voi jatkaa matkaa kolmea vaihtoehtoista reittiä: pikku polkua, alempaa hiekkatietä tai ylempää hiekkatietä. Nousen ylimmälle tielle, joka on virallinen rantareitti.

cof

Kallioilla on paljon lintuja.

oznor

Nyt tullaan varsinaiselle uimarannalle.

sdr

Täällä on piknikpaikka, pukukopit, suihkut ja wc:t.

cof

Opastaulussa on tietoa rannasta.

sdr

Rannalle ei saa tuoda koiria.

cof

Opastaulun takana on kuntoilulaite, ja mainoksen mukaan täällä pitäisi olla myös ravintola, joka on auki joka päivä klo 10-20. Tämän kontin taakse on pinottu tuoleja ja maassa on paikkoja aurinkovarjoille, joten olisikohan se tämä? Auki se ei kuitenkaan ole, vaikka kello ilmoitetulle välille osuukin. Tai sitten oikea ravintola on jossain muualla.

cof

Jatkan matkaa ja vastaan tulee pyörätelineet.

IMG_20190706_191741.jpg

Täälläkin on mukavia rantakallioita. Näiltä voi ihailla Kulosaaren casinoa. Ollaan siis melkein saaren toisessa päässä ja vähän yli puolivälissä reittiä. Casino näkyy vielä lähempää pienen hiekkarannan takana.

oznor

Hiekkatie jatkuu ja saavutaan risteykseen. Reitti jatkuu suoraan, mutta poikkean ensin oikealle katsomaan huvivenelaituria.

cof

Kävellään telakan ohi ja saavutaan parkkipaikalle.

sdr

Sen toisessa päässä on infotaulu ja venelaituri.

cof

Laiturilla on ihmisiä kalassa. Laituri johtaa Honkaluodolle, mutta en osaa sanoa pääsisikö sieltä vielä läpi Kulosaareen vai päättyykö silta luodolle.

sdr

Laiturilta on kauniit maisemat molempiin suuntiin.

cof

Läheisellä luodolla on paljon lintuja.

oznor

Palaan takaisin rantareitille. Tästä pääsisi kesäteatteriin, tai alas terassiravintolaan/baariin. Täältä voi myös vuokrata vesiurheiluvälineitä. Jatkan kuitenkin suoraan rantareittiä pitkin.

sdr

Ei ole vaikea arvata miksi saarta kutsutaan Mustikkamaaksi: maa on täynnä mustikanvarpuja. Marjoja en kylläkään näe.

cof

Kulosaaren silta näkyy oikealla. Maastossa on pari mäkeä ennen kuin saavutaan tenniskenttien kulmalle.

sdr

Tässä kohtaa ei ole rantareitin opasteita, mutta kävellään oikealle kohti parkkipaikkaa.

sdr

Parkkipaikalla on saaren opastaulu. Tosin siinä oleva kartta on vanhentunut eikä siinä näy Isoisänsiltaa.

cof

Jatketaan suoraan eteenpäin kohti punaista rakennusta.

cof

Rantareitti jatkuu siitä oikealle.

sdr

Kävellään saniaisten reunustamaa tietä.

cof

ja kohta näkyviin tulee taas Kalasatama.

sdr

Alitetaan vielä sähkölinjat ja ohitetaan koirapuisto

oznor

ennen kuin saavutaan takaisin Isoisänsillalle.

sdr

Mustikkamaa on rauhallinen ulkoilualue lyhyen etäisyyden päässä Helsingin keskustasta. Rantakallioilla on mukava istuskella ja katsella kaupunkia, sekä tietysti merta. Ulkoilijoita täällä oli jonkin verran, mutta ei mitenkään ruuhkaksi asti.

cof

Lue lisää Mustikkamaasta: https://www.hel.fi/helsinki/fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/ulkoilu/mantereella-helsingissa-espoossa-ja-vihdissa/mustikkamaa

Saaren kansanpuisto

Saaren kansanpuisto sijaitsee Tammelassa lähellä Torronsuon ja Liesjärven kansallispuistoja. Jos liikkuu siellä päin, kannattaa poiketa myös täällä. Paikan nettisivut eivät anna parkkipaikalle mitään osoitetta, mutta navigaattori löysi hyvin paikalle ihan Saaren kansanpuiston nimellä. Tien varressa on myös opasteita.

oznor

Alueella on 2,7 km pitkä esteetön luontopolku sekä 3,4 km pitkä reitti, joka kulkee osittain samaa matkaa luontopolun kanssa. Lisäksi kansanpuistossa on näkötorni, mutta se sijaitsee vähän kauempana ja sitä varten on oma pysäköintialue. Itse kävelin 3,4 kilometrin pituisen rengasreitin. Se on alla olevaan karttaan merkityistä vaihtoehdoista pisin. Myös lyhyempiä reittejä on tarjolla.

cof

Saaren kansanpuistossa on Lounais-Hämeen Pirtti, jossa on palveluita, mm. vessat. Lisäksi täällä on nuotiopaikkoja, piknikpöytiä, uimalaituri ja -rantoja sekä ravintola. Risteyksissä on opasteviittoja, mutta varsinaisia luontopolun reittimerkintöjä tai opasteita ei ole. Ympäristöstä kertovia luontotauluja on muutama. Netissä kerrotaan, että 3,4 kilometrin reitillä on mäkiä ja se on hankalakulkuista. Harjulle noustessa on kieltämättä muutama mäki, mutta muuten ihmettelin varoitusta, kunnes pääsin lopun rantapolulle. Se on tosiaan yhtä kivikkoa, mutta sen voi helposti kiertää kulkemalla sen sijaan autotien reunaa pitkin. Sitä lukuun ottamatta reitti on mielestäni melko helppokulkuista ja mukavaa maastoa.

cof

Parkkipaikan reunassa on alueen opastaulu,

cof

jossa on myös karttoja.

cof

Opastaulun vierestä lähtee portaat alas. Reitin voi aloittaa vaikka siitä, tai sitten Lounais-Hämeen Pirtin pihalta. Kummassakaan paikassa ei ole tarkempia opasteita reitille.

cof

Itse aloitin pirtin pihalta ja kävelin siitä oikealle etuviistoon siten, että uimaranta jää vasemmalle puolelle.

cof

Tässä on heti ensimmäiset piknikpöydät.

cof

Ja täältä löytyvät opasteetkin. Lähden siis rantareitille. Tie on leveää hiekkatietä, joka joustaa mukavasti jalkojen alla.

cof

Tullaan uimalaiturille.

sdr

Sen toisella puolella on hiekkaranta, jos menee mieluummin uimaan suoraan rannalta.

cof

Kävellään puomin ohi ja tullaan ensimmäiselle nuotiopaikalle.

cof

Siinä on joku porukka pelaamassa pihapelejä.

cof

Nuotiopaikan takaa löytyy käymälä.

cof

Reitti jatkuu kauniissa rantamaisemissa.

sdr

Tässä olisi ensimmäinen tilaisuus lähteä rantapolulle, mutta en käänny vielä tästä vaan jatkan hiekkatietä pitkin.

cof

Tullaan risteykseen, josta haarautuu polku ylös harjuille. Tästä pääsisi oikaisemaan, mutta jatkan edelleen suoraan.

cof

Vuorossa on toiselle nuotiopaikalle johtava risteys.

cof

Käännyn tästä alas

sdr

ja kuljen rannansuuntaista polkua pitkin lehdon keskellä.

cof

Aukiolle tultaessa on ensin oikealla käymälät ja sitten nuotiopaikat.

sdr

Aukiolla on kaksi nuotiopaikkaa, jotka on sijoitettu mukavan etäälle toisistaan. Kaksi porukkaa voi retkeillä täällä yhtä aikaa omassa rauhassaan. Paikalla on myös pieni hiekkaranta.

Ei kannata kääntyä takaisin samaa reittiä, joten jatkan sen sijaan aukion toisesta reunasta lähtevää tietä pitkin. Täällä taidetaan kävellä vähän vähemmän, koska tien keskellä on kasvillisuutta. Korkeat saniaiset reunustavat tietä.

cof

Risteykseen tultaessa käännytään oikealle kohti harjuja. Vasemmalle mentäessä päädyttäisiin kartan ulkopuolelle.

cof

Seuraavasta risteyksestä käännyn vasemmalle, jälleen kohti harjuja. Toinen haara veisi lyhyempää reittiä takaisin. Nyt ei olla enää esteettömällä reitillä vaan kävellään pikku polkua pitkin.

cof

Taas tullaan risteykseen. Jatkan vasemmalle Suuharjulle. Viitan juurella on laatikko, jonka sisällä on vieraskirja. Kirja on ihan täynnä, mutta takakanteen mahtuu vielä kirjoittamaan nimensä.

Polku alkaa nousta ylös harjulle. Matkan varrella on ylä- ja alamäkiä harjun muotojen mukaisesti. Polku on pääosin helppokukuista, mitä nyt jossain kohtaa on vähän kiviä ja puunjuuria.

cof

Järvet pilkottavat harjun molemmin puolin ja aletaan olla melko korkealla vedenpinnasta.

cof

Tässä kohtaa polku kulkee hetken kaltevassa rinteessä, mutta puunjuuret tarjoavat sopivaa tukea jaloille.

cof

Astellaan ohuen puunrungon yli ja pienten kuusten läpi.

cof

Laskeudutaan tukkien ylivetouomalle. Tästä on aikoinaan vedetty tukkeja harjun yli järveltä toiselle, joten tämä lienee harjun matalin kohta.

cof

Polku jatkuu ylämäkeen. Harjun päättyessä laskeudutaan alas autotien viereen.

cof

Reitti jatkuu portaita pitkin alas järven rantaan, mutta seuraava osuus on hankalakulkuinen. Jos haluaa välttää sen, voi jatkaa autotien reunaa pitkin takaisin parkkipaikalle.  Laskeudun portaat alas.

cof

Nyt ollaan Hämeen Ilvesreitillä. Polku muuttuu kivikkoiseksi. Välillä tulee vähän helpompi pätkä ja sitten kivet taas lisääntyvät.

cof

Järvi näkyy koko ajan oikealla puolella.

cof

Sinne on kauniita maisemia ja voi ihailla lumpeita.

oznor

Lopuksi vielä kierretään iso kaatunut puu ja astellaan parin pienemmän rungon yli

cof

ennen kuin saavutaan parkkipaikalle johtaville portaille.

cof

Saaren kansanpuistossa oli mukava kävellä. Järvi näkyi reitille lähes koko ajan, ja etenkin harjulta oli kauniit maisemat. Loppupätkä oli tosin aika ikävää kuljettavaa, mutta sen olisi voinut jättää väliin. Alueen alkupäässä oli jonkin verran porukkaa, mutta itse reitillä oli rauhallista. Mäntymetsä tuoksui ja maasto oli pehmeää askelten alla.

cof

Lue lisää Saaren kansanpuistosta: https://www.luontoon.fi/saari

 

Torronsuon kansallispuisto

Torronsuon kansallispuisto sijaitsee Tammelassa Forssan lähellä. Navigaattori löytää paikalle vähän huonosti pelkällä kansallispuiston nimellä (sen mukaan olin perillä, kun saavuin kansallispuiston rajalle), joten tarvitaan pysäköintipaikan osoite. Se on Somerontie 732, Tammela.

cof

Parkkipaikan takana on alueen opastaulu,

cof

jossa on myös kartta. Muita opas- tai luontotauluja täällä ei ole. Torronsuon kansallispuistossa on vain yksi rengaslenkki, joka on 1,5 kilometriä pitkä. Jos haluaa pidemmän reitin, voi kävellä suon poikki 3 kilometrin päähän louhokselle, ja sitten samaa tietä takaisin. Louhokselta on olemassa toinenkin reitti takaisin pysäköintialueelle, mutta sitä ei ole merkitty ja se kulkee kylän kautta osittain autotietä pitkin. Tämän reitin pituudeksi tulee 10 kilometriä. Itse kävelin lyhyen rengaslenkin. Siitäkin saa hyvän käsityksen alueesta ja pääsee ihailemaan suomaisemia.

cof

Maasto on hyvin tasaista ja täällä kuljetaan pääosin pitkospuita pitkin. Niitä uusitaan parhaillaan. Pieni pätkä reitin alusta on esteetöntä. Reitti on merkitty risteyskohdissa olevin viitoin, mutta muita reittimerkkejä ei ole. Tosin pitkospuut itsessään ovat aika selvä reittimerkki. Lenkin voi periaatteessa kävellä kummin päin vaan, mutta se on luontevaa kiertää vastapäivään, jolloin reitti alkaa opastaulun vierestä. Palveluista täällä on tarjolla nuotiopaikka polttopuineen ja käymälät. Lisäksi maisemia pääsee ihailemaan näköalatornista.

cof

Opastaulun vierestä lähtee kaksi reittiä, joista toisessa on viitta Torron kylään ja toisessa luontotornille. Lähdetään kävelemään luontotornia kohti.

cof

Tämä osa reittiä on esteetön, mutta puuväylä on paikoitellen vähän huonossa kunnossa. Todennäköisesti sekin uusitaan, kunhan pitkospuut on ensin saatu kuntoon. Ympärillä kasvaa suopursuja, lakkaa ja muita tyypillisiä suokasveja.

oznor

Saavutaan näköalalavalle,

sdr

josta on hienot maisemat suolle. Kesäinen sadekuuro yllätti tässä kohtaa, mutta se ei onneksi kestä kauaa.

oznor

Esteetön reitti päättyy tähän ja siirrytään kapeammille pitkospuille. Täällä on kylttejä varoittamassa pitkospuiden huonosta kunnosta. Uusien pitkospuiden vieressä on kasoissa vanhojen jäänteitä.

sdr

Reitti johtaa mäntyjen alle ja vastaan tulee este. Reitti tulee ilmeisesti jatkossa kulkemaan tästä, kunhan pitkospuut on saatu uusittua.

cof

Tällä hetkellä kuljetaan kuitenkin vielä syvemmälle metsään. Vanhat pitkospuut näyttävät todella olevan uusimisen tarpeessa, vaikka eivät ne onneksi ihan näin huonossa kunnossa ole muissa kohdissa.

cof

Reitti kulkee kuusikon läpi

cof

ja palaa takaisin avarampaan männikköön ja suon laitaan.

sdr

Pitkospuilta johtaa parissa kohdassa polku ihan suon reunaan. Käväisen katsomassa maisemia. Tästä tulee mieleen afrikkalainen savanni.

sdr

Suon laidalla kasvaa kivanmallinen mänty.

sdr

Matka jatkuu pitkospuita pitkin

cof

ja tullaan risteykseen. Reitti louhokselle jatkuu tästä oikealle ja rengaslenkki puolestaan kääntyy vasemmalle takaisin kohti parkkipaikkaa.

cof

Suon yli kulkeva reitti vaikuttaa kieltämättä houkuttelevalta…

sdr

Käännyn kuitenkin metsää kohti.

sdr

Juolukoissa on jo isot raakileet, vai karpaloitako nämä ovat.

oznor

Ylitetään oja, joka on täynnä oksia ja muuta metsäjätettä. Vieressä on kyltti, jonka mukaan suota on ennallistettu tukkimalla ojia.

cof

Pitkospuut jatkuvat metsään ja siirrytään metsäpohjalle kävelemään.

cof

Kuljetaan koivikon läpi ja näköalatorni alkaa pilkottaa tien oikealla puolella.

cof

Sinne on kulku nuotiopaikalta, jonne saavutaan hetken kuluttua.

oznor

Kävelen kohti tornia ja kiipeän portaat ylös.

sdr

Tornin juurella on penkki.

cof

Ylhäältä

cof

näkee pitkälle puiden yli

cof

ja alas nuotiopaikalle.

cof

Maisemien ihailun jälkeen on aika laskeutua takaisin alas ja palata kuusimetsän läpi parkkipaikalle.

cof

Torronsuon kansallispuiston maisemat ovat kauniita. Vähän harmitti, ettei tarjolla ollut pidempää rengaslenkkiä, mutta sai tästäkin ihan hyvän käsityksen alueesta. Parkkipaikalla oli reilusti autoja, mutta muita kulkijoita ei silti näkynyt kuin taukopaikalla ja näköalatornilla.

cof

Lue lisää Torronsuon kansallispuistosa: https://www.luontoon.fi/torronsuo/reitit

 

Punatulkku ja Pohjantikka (Liesjärvi)

Liesjärven kansallispuisto sijaitsee kakkostien varrella Tammelan, Someron ja Karkkilan alueella. Aloituspaikkoja on useita, riippuen siitä minkä reitin haluaa kiertää. Kansallispuistossa on tarjolla neljä rengaslenkkiä. 2,8 kilometrin pituinen Hyypiö lähtee Pirttilahden pysäköintipaikalta, 3 kilometrin Soukonkorpi Kopinlahdelta ja 3,1 kilometrin Punatulkku ja 5 kilometrin Pohjantikka Korteniemen perinnetilalta. Itse kävelin näistä kaksi viimeistä. Ne kulkevat osittain samaa matkaa, joten käveltävää tuli yhteensä kuutisen kilometriä. Lisäksi Korteniemen tilalla on 1,3 kilometrin pituinen Ahonnokan luontopolku ja Hämeen Ilvesreitti halkoo kansallispuistoa. Ympäri aluetta on nuotio-, piknik- ja telttailupaikkoja sekä käymälöitä.

Parkkipaikkojen yhteydessä on alueen infotaulut, joissa on myös kartta. Jostain syystä näihin karttoihin ei ole merkitty kävelyreittien nimiä tai pituuksia. Ne löytyvät netistä.

cof

Rengasreitit on merkitty maastoon eri värisillä vinoneliöillä. Punatulkku on merkitty punaisella ja Pohjantikka sinisellä. Lisäksi risteyskohdissa on tienviittoja. Viitoissa ei kuitenkaan mainita reittien nimiä tai värejä, vaan ne opastavat paikkojen nimien mukaan. Kannattaa siis ottaa kartta mukaan ja katsoa siitä, mitä kohti on menossa. Reitit ovat kuitenkin paria kohtaa lukuun ottamatta hyvin merkittyjä. Luontotauluja tai vastaavia täällä ei ole.

cof

Maaston puolesta kävelemäni reitit ovat hyvin erilaisia. Punatulkku on melko helppokulkuista, vaikka matkalla onkin jonkin verran mäkiä ja polulla vähän kiviä tai puunjuuria. Pohjantikka puolestaan on varsinainen esterata. Vastaan tulee vähän väliä puunrunkoja, joiden yli astellaan tai kiivetään koosta riippuen tai ali ryömitään. Eteneminen oli paikoin melko hidasta ja reitti tuntui aika rankalta, mutta toisaalta se oli samalla vähän erilainen.

cof

Saavutaan Korteniemen parkkipaikalle. Heti parkkipaikan sivussa on ensimmäinen piknikpöytä.

cof

Kannattaa myös katsastaa sen lähellä kasvava iso kivi. Täältä katsottuna se ei ole kovin kummoinen, mutta toiselta puolelta aika hieno.

cof

Parkkipaikan toisella reunalla on käymälät. Paikka on tainnut olla odotettua suositumpi tänä kesänä, koska käymälät olivat täynnä.

cof

Alueen opastaulut ovat aitassa sateensuojassa.

cof

Sisällä on paitsi kansallispuiston kartta ja tietoa alueesta,

cof

myös vieraskirja.

cof

Lähdetään kävelemään kohti Korteniemen perinnetilaa. Sinne mennään tästä portista. Kohdalla on tilan infotaulu, muttei mitään tienviittaa.

cof

Tie johtaa metsän halki

cof

tilan pihaan. Täällä ei myöskään ole luontopolkujen opasteita, vaan viitat ohjaavat paikan nimien mukaan. Katson kartasta, että punainen reitti kulkee Lehdoksen kautta, joten lähden kävelemään siihen suuntaan. Kuljen siis reitit myötäpäivään.

sdr

Polku kulkee aitauksen viertä

sdr

ja kohta vastaan tuleekin ensimmäinen punainen reittimerkki. Olen siis oikeassa paikassa.

sdr

Aidan viertä kuljetaan jonkin matkaan niittyjen ohi

sdr

kunnes tullaan metsään. Risteyksestä jatkan edelleen kohti Lehdosta. Polku on täällä leveämpää, mutta epätasaista.

cof

Se kulkee jonkin matkaa järven myötäisesti.

sdr

Vedessä on puunkappaleita. Näyttää siltä, että rannan maa ei kestä puiden painoa niiden kasvaessa, joten puut kaatuvat veteen.

oznor

Reitti erkanee rannasta ja kävellään metsässä. Kappale matkaa on peitetty soralla. Polku ei siltikään ole tasainen, mutta vähän helppokulkuisempi kuin myöhemmin vastaan tuleva polku.

cof

Seuraavaksi on kuitenkin vuorossa pitkospuita. Ne ovat hyväkuntoisia ja vaikuttavat melko uusilta.

cof

Ylitetään puro

IMG_20190704_153019.jpg

ja jatketaan metsäpolkua pitkin. Metsänpohja on sammalen peitossa.

cof

Lahopuissa kasvaa komeita kääpiä.

cof

Tullaan ulos metsästä autotielle.

cof

Seuraava punainen reittimerkki näkyy vasemmalla mutkassa.

cof

Sen vieressä on houkuttelevan näköinen polku, mutta reitti ei jatku siitä. Aika moni on tainnut luulla niin, koska polku on jonkin matkaa kuljetun näköinen. Menin itsekin lankaan kunnes huomasin, ettei reittimerkkejä enää näy.

cof

Tien toisella laidalla on pieni pysäköintialue infotauluineen. Nyt ollaan Lehdoksessa, joten tänne osoittavia tienviittoja ei voi enää seurata.

cof

Reitti jatkuu aukean vasemmasta kulmasta.

cof

Kävellään mukavassa metsämaastossa. Polulla on pari hauskannäköistä puunjuurta, aivan kuin joku olisi tarrannut isompaan puunjuureen.

cof

Sitten aletaan tulla mäkisemmälle osuudelle ja kuljetaan jonkin matkaa ylös alas. Puissa kasvaa naavaa. Ollaan pääosin valoisassa kuusimetsässä, jota pohjustaa paikoin sammal ja paikoin mustikanvarvut.

cof

Tullaan risteykseen, jossa sininen reitti yhtyy punaiseen. Reitit kulkevat vähän matkaa samaa polkua. Täällä polun ylin kaatuneet puunrungot on sahattu ja reitti raivattu helppokulkuiseksi.

cof

Seuraavassa risteyksessä reitit erkanevat taas toisistaan ja lähdetään siniselle reitille kohti Pitkäkärkeä. Pitkäkärki on seuraavaksi seurattava maamerkki.

cof

Ylitetään silta pienen suon yli.

cof

Sen jälkeen polku muuttuu juurakkoiseksi.

cof

Kun polun vasemmalla puolella on iso muurahaiskeko, se kannattaa katsastaa toiselta puolelta.

cof

Risteyksestä jatketaan kohti Pitkäkärkeä. Maasto on vähän matkaa helpompaa, kunnes saavutaan esteradalle. Alamäkeen lähdettäessä on vähän epäselvää mistä kohtaa reitti kulkee, mutta tarkoitus on mennä vasemmalle. Pahimmat kaatuneet puunrungot pystyy kiertämään, tai sitten niistä voi mennä ali ja yli.

cof

Puunrunkojen jälkeen näkyy taas paremmin reittimerkkejä. Osa puunjuurista on mustia vanhan metsäpalon jäljiltä.

cof

Jatketaan esterataa pitkin

IMG_20190704_162536.jpg

ja tullaan heinikkoon.

cof

Täällä on paljon mustikoita ja ne ovat jo kypsiä.

cof

Tämä runkosuma kierretään suosiolla.

cof

Polun varressa on kaunis sinisiipi, mutta se sulkee siipensä tullessani kohdalle eikä avaa niitä enää.

oznor

Tullaan vanhaan lammashakaan. Astellaan kaatuneen metallilanka-aidan yli ja tullaan pitkospuille. Niitty on täynnä saniaisia, joten lampaat eivät taida enää laiduntaa täällä.

cof

Reunassa on pieni aitta.

cof

Polku jatkuu metsään ja järven tuntumaan. Ranta on tässä kohtaa kivikkoista.

sdr

Esterata jatkuu edelleen, vaikka pahin onkin jo ohi.

cof

Risteyksen kohdalta lähtee polku pienelle hiekkarannalle.

sdr

Penkki on epävakaa, joten kannattaa istua varovasti.

cof

Näkymä sen sijaan on hieno.

sdr

Matka jatkuu ensin polkua

cof

ja sitten saniaisten peittämiä pitkospuita pitkin.

cof

Nyt ollaan lammashaan toisessa päässä. Halutessaan voi toki kiivetä portaita (en testannut niiden kuntoa), mutta vierestä pääsee kyllä kävelemään ihan polkuakin pitkin.

cof

Polku jatkuu kivikkoisena ja myöhemmin tulee jälleen pitkospuita. Sitten tullaan tähän kohtaan. Alemman puunrungon voi alittaa tai ylittää oman valinnan mukaan. Sen päällä voi myös poseerata, jos sattuu olemaan valokuvaaja mukana.

cof

Jatketaan matkaa ja tullaan risteykseen, jossa punainen reitti yhtyy jälleen siniseen. Samalla maasto muuttuu taas helppokulkuiseksi.

cof

Tässäkin kohtaa on pieni ranta, jolle voi poiketa ihailemaan järveä.

sdr

Tien oikealla puolella on hevosaitaus ja joku töissä vanhanajan asussa. Ollaan näköjään taas Korteniemen tilan alueella. Täällä tehdään kaikki edelleen kuten 1910-luvulla.

cof

Ahonnokan luontopolku kääntyy tästä, mutta jätän sen väliin.

cof

Jatkan sen sijaan suoraan ja aidan viertä

sdr

kohti rakennuksia.

cof

Niiden kohdalta kääntyy polku nuotiopaikalle. Siinä on nyt jonkun teltta, mutta menen silti nauttimaan hyvin ansaitusta makkarasta.

dav

Tästä ei olekaan enää pitkä matka takaisin aloituspaikalle

sdr

ja siitä pysäköintialueelle.

cof

Liesjärven kansallispuisto oli vähän erilainen kuin odotin. En tosin osaa oikein sanoa mitä odotin, mutten ainakaan sinisen reitin kaltaista esterataa. Suosittelen lämpimästi punaista reittiä. Sininen puolestaan on hyvä niille, jotka haluavat vähän haastetta metsäretkeensä. Sen varrella ei ollut mitään erikoista, minkä takia se kannattaisi ehdottomasti kiertää. Alueella oli rauhallista eikä muita kulkijoita juuri näkynyt.

IMG_20190704_152113.jpg

Lue lisää Liesjärven kansallispuistosta: https://www.luontoon.fi/liesjarvi

 

Linnaistensuon luontopolku

Linnaistensuon luontopolku sijaitsee Lahdessa vajaat kymmenen kilometriä keskustasta kaakkoon. Luontopolku on 1,5 kilometriä pitkä. Se ei kuitenkaan ole rengaslenkki, joten käveltävää tulee kolme kilometriä (plus yhdyspolku parkkipaikalta luontopolun alkuun). Luontopolun voi aloittaa kummasta päästä tahansa, mutta parkkipaikka sijaitsee Korvenrannantiellä. Aloitin siis sieltä.

sdr

Täällä ei ole mitään palveluita tai nuotiopaikkoja. Koko matka kuljetaan pitkospuita pitkin. Pitkospuut ovat ehjiä, mutta keikkuivat jonkin verran kävellessä. Niitä toisissaan kiinni pitävät puutapit olivat monesta kohtaa irronneet. Osa oli kyllä naulattu uudelleen kiinni, mutta ei läheskään kaikkia. Käveleminen oli kuitenkin helppoa ja maasto tasaista.

cof

Parkkipaikan luona on luontopolulle opastava viitta ja yhdyspolun puissa keltaisia pallukoita. Itse luontopolulla ei ole reittimerkkejä, mutta mihinkä sitä suolla pitkospuilta poikkeaisikaan.

cof

Luontopolun alussa on kartta sekä tietoa alueesta. Myös polun toisessa päässä on vastaava karttataulu, mutta siinä oleva muu informaatio on erilaista.

cof

Lisäksi reitin varrella on ympäröivästä luonnosta kertovia opastauluja.

cof

Lähdetään kävelemään luontopolulle yhdyspolkua pitkin. Puussa on haalistunut lappu, jossa kielletään kuntoharjoittelu luontopolulla. Se olisikin aika hankalaa keikkuvilla pitkospuilla, varsinkin jos joku tulee vastaan kapeassa kohdassa keskellä suota. Yhdyspolku on aika kulunut ja paikoin täynnä kiviä ja puunjuuria.

cof

Sitä on kuitenkin vain lyhyt pätkä ennen kuin saavutaan pitkospuille ja luontopolun aloituspaikalle.

sdr

Aluksi kuljetaan mäntymetsässä

cof

ja saavutaan ensimmäiselle opastaululle, joka kertoo isovarpusuosta.

sdr

Mäntyjen alla kasvaakin mm. suopursua ja juolukkaa. Suopursujen tuoksu tuntuu ilmassa.

cof

Toinen opastaulu puolestaan kertoo suomännyistä. Matkan jatkuessa puut harvenevat ja saavutaan aukeammalle suolle.

cof

Luontotaulun numero neljä aiheena on suon korkeustasot. Kyltin mukaan tässä kohtaa on suotyyppinä kermikeidas.

IMG_20190701_183658.jpg

Kohdalla näkyykin selkeitä kermejä, eli kohollaan olevia rämemättäitä.

oznor

Matka jatkuu seuraavalle luontotaululle, jonka luona on kaksi huterannäköistä tuolia lepotaukoa varten. Kokeilen niistä toista (etummaisena olevaa tukevamman tuntuista) ja se kyllä kesti istumista.

cof

Seuraavassa luontotaulussa kerrotaan rahkasammalesta. Sitä täällä näkyy paljon pitkin matkaa.

cof

Suokasveista kyltit esittelevät lakan, isokarpalon ja pyöreälehtikihokin. Pitkospuiden lähellä näkyy jonkin verran lakan lehtiä, mutta raakileita näen vain yhden.

sdr

Rupean etsimään pyöreälehtikihokkia, ja luulen löytäneeni niitä muutaman. Ne ovat niin pieniä, että kauempana olevista on vaikea nähdä tarkasti, ovatko ne varmasti niitä.

oznor

Luontopolun toinen pää lähenee ja mäntyjä alkaa taas kasvaa enemmän.

cof

Suo muuttuu ensin kuusimetsäksi ja karttataulun luona koivikoksi.

cof

Jos tulee luontopolulle täältä päästä, kannattaa huomioida, että pitkospuiden vieressä kasvaa nokkosia. Itse luontopolulla niitä ei ole.

cof

Palaan takaisin samaa reittiä.

cof

Jossain kohtaa tulee pari vastaantulijaa. Väistäminen ei ole ihan helppoa, koska levennystä ei osu kohdalle. Ei siis auta muu kuin tasapainoilla hetki tukipuilla. Jostain kuuluu raakuntaa ja paikallistan puun latvassa istuvan ison variksen. Siellä se vartioi valtakuntaansa.

oznor

Linnaistensuon luontopolku on mukava ja helppo kävelyreitti. Suoluonto on aina ihan omanlaisensa ja sitä tuntee olevansa kaukana kaikesta. Samaa tietä takaisin palaaminen on tietysti vähän tylsää, mutta näin lyhyellä reitillä se ei niin haittaa. Vastaantulijoita ei onneksi ollut paljoa. Olisi ollut ikävää joutua väistelemään.

sdr

Lue lisää Linnaistensuon luontopolusta: https://www.lahdenseudunluonto.fi/linnaistensuo/

Viikarien Viikki ja puulajipuiston luontopolku

Viikissä Helsingin yliopiston arboretumin alueella kulkee ainakin kaksi luontopolkua: Viikarien Viikki ja Viikin puulajipuiston luontopolku. Ne kulkevat osittain päällekkäin, mutta ovat kuitenkin aika erilaisia luontopolkuja. Viikarien Viikki on suunnattu ensisijaisesti lapsille ja sitä varten on laadittu hauska tehtävävihko. Tämän luontopolun varrella on myös kaksi lintutornia ja lintulava.

cof

Puulajipuiston luontopolku sen sijaan kulkee enemmän metsässä ja tutustuu nimensä mukaisesti erilaisiin puulajeihin.

dav

Viikarien Viikki on pituudeltaan 3 kilometriä ja lähtee Gardenian luota osoitteesta Koetilantie 1, Helsinki. Tänne pääsee kätevästi ainakin busseilla 78 ja 550.

sdr

Gardenian takana on tien varressa 4 tunnin pysäköintipaikkoja omalla autolla tuleville. Pyöräilijöille on pyörien kiinnitystelineitä Vanhankaupunginlahden pääopastaulun luona ja Hakalan lintutornin lähellä.

cof

Puulajipuiston luontopolun aloituspaikkaan Vanhankaupunginlahden pääopastaululle on täältä kävelymatkaa vielä kilometrin verran. Sinne kävellään samaa reittiä Viikarien Viikin kanssa. Myös puulajipuiston luontopolku on ilmoitettu netissä 3 kilometrin pituiseksi, mutta mielestäni se ei kyllä ollut ihan niin pitkä.

Luontopolut kulkevat tasaisessa maastossa ja ovat helppokulkuisia, lukuun ottamatta lintutorneihin nousua. Osa matkasta kävellään leveää hiekkatietä pitkin ja osa kapeita luonnonpolkuja. Molemmat luontopolut on merkitty kuljettavaksi vastapäivään.

Viikarien Viikki

Viikarien Viikkiä ei ole merkitty maastoon, mutta sen varrella on rastien merkkinä ankkatauluja, joista tietää olevansa oikealla reitillä. Ankkojen selitykset löytyvät tehtävävihkosta, jonka voi tulostaa netistä.

cof

Heti Gardenian luona pitäisi kartan mukaan olla ankka numero yksi, mutta en löydä sellaista, kuten en myöskään mitään opastaulua. Luontopolku on merkitty karttaan kulkemaan tietä pitkin, mutta kävelen sen sijaan Gardenian vasenta reunaa puutarhan läpi.

cof

Vastaan tulee puunrunkojen lajiesittely. Kaarna on osittain kulunut pois, mutta eri puulajien runkojen eroista saa edelleen hyvän käsityksen.

cof

Päädystä käännyn vasemmalle ja nousen polkua pitkin tielle rakennuksen eteen.

sdr

Luontopolku jatkuu oikealle. Kävellään päiväkodin leikkialueen vierestä

cof

ja tullaan risteykseen. Opastaulussa on tietoa Viikin tutkimustilasta. Luontopolku kääntyy oikealle kohti Vanhankaupunginlahtea.

cof

Ympärillä on tyypillinen maalaismaisema peltoineen, vaikka Viikin Prisma siintääkin pellon toisella puolella.

cof

Tien vasemmalla puolella on lehmäaitaus ja ankkakyltti numero kaksi. Nyt aitaus on auki ja lehmät laiduntavat jossain muualla.

sdr

Vielä pätkä peltojen keskellä ennen kuin sukelletaan metsään. Risteyksen vasemmalla puolella on ohjeita koetilalla liikkujille.

sdr

Luontopolku kääntyy kuitenkin oikealle ja seuraavasta risteyksestä edelleen oikealle. Saavutaan arboretumin alueelle.

cof

Takanani ajelee traktori, joka on menossa edessä näkyvälle pellolle.

cof

T-risteyksestä käännytään vasemmalle metsään ja tullaan ankkakyltille numero kolme. Puusto vaihtelee matkan varrella ja nyt on vuorossa koivikkoa.

cof

Reitin varrella on myös jotain muita luontokylttejä, jotka eivät liity kumpaankaan luontopolkuun.

cof

Tullaan Vanhankaupunginlahden pääopastaululle.

sdr

Tauluissa on koko alueen kartta ja tietoa ympäröivästä luonnosta. Arboretumin alue on merkitty karttaan tummemmalla vihreällä. Täällä on ankkakyltti numero 4.

cof

Opastaululta lähtee polku kohti lintutornia. Lähdetään siis sinne. Tässä kohtaa on oikealle käännyttäessä hetken päästä tarjolla wc, jos sellaiselle on tarvetta.

sdr

Kävellään kapeaa polkua pitkin heinikon keskellä ja ohitetaan ankka 5.

sdr

Polun päässä on ensimmäinen lintutorni

cof

ja sen juurella piknikpöytiä ja roskis.

sdr

Itse lintutorni on kaksikerroksinen ja aika hankala kiivetä. Askelmat ovat korkeita ja kapeita. Ylhäältä näkyy heinikkoa. Lintuja ei ole näköpiirissä eikä maisema ole kovin ihmeellinen.

sdr

Laskeudutaan takaisin alas.

sdr

Pieni sukellus metsään vie mäntyjen keskellä olevalle pienelle aukiolle.

sdr

Jatketaan luontopolkukyltin mukaisesti, vaikkei kyltti tämän luontopolun merkki olekaan.

cof

Polku vie heinikon laitaa puiden alle ja takaisin hiekkatielle.

cof

Vähän matkan päästä käännytään taas oikealle metsään johtavalle polulle.

cof

Vastaan tulee pitkospuita ja ankka numero 6.

cof

Polku jatkuu kauniissa maisemissa kohti lintulavaa. Vasemmalle puolelle jää osittain kaatunut puu, joka jatkaa kasvuaan.

sdr

Ja oikealle puolelle tällainen kivannäköinen puu.

cof

Polun varrella on myös sammaloitunut kivirinne

sdr

ennen kuin saavutaan lintulavalle.

sdr

Lavalla on kuvia täällä tyypillisesti nähtävistä linnuista. Toisin kuin ensimmäisestä lintutornista, meri näkyy täältä hyvin.

sdr

Lavan edustalla on aitaus, joten hyvällä tuurilla täällä näkee myös lehmiä. Tänään ne ovat kuitenkin jossain muualla.

cof

Matka jatkuu sähkölinjojen alitse kohti lähellä olevaa toista lintutornia.

cof

Tämä on edellistä korkeampi, mutta portaat ovat helppokulkuisemmat.

dav

Täälläkin on lintujen kuvia ja kaunista merimaisemaa. Itse lintuja näkyy vain kauempana uiva joutsenpariskunta.

oznor

On vaikea sanoa mitä polkua tornilta kuuluu palata tielle, mutta eipä sillä niin väliäkään. Kunhan ei lähde kulkemaan rannan suuntaisesti kulkevaa polkua. Täällä on hieno jäkälän peittämä iso kivi.

sdr

Palataan takaisin tielle. Sen varrelta löytyy wc ja pienellä aukiolla on piknikpöytä sekä telineitä pyörien kiinnittämistä varten.

cof

Luontopolku jatkuu tietä pitkin. Vastaan tulee eurooppalaisesta luonnosta kertova kyltti. Vastaavia kylttejä tulee vastaan lisääkin maapallon eri alueista.

sdr

Tien oikealla puolella on kaunista metsänpohjaa. Ja vasemmalle jää luonnontilaista metsää linnunpönttöineen.

sdr

Tullaan risteykseen. Luontopolku jatkuu tästä suoraan.

cof

Jasmiinit kukkivat parhaillaan ja niiden tuoksu täyttää ilman.

cof

Risteyksestä näkee pelloille.

sdr

Tien vasemmalla puolella on levähdyspaikka ja viimeinen ankkakyltti.

cof

Jatketaan tietä pitkin peltojen halki takaisin kohti Gardeniaa.

sdr

Viikarien Viikki on leppoisa luontopolku, joka kulkee monipuolisessa ympäristössä. Reitin aikana nähdään peltoja (hyvällä tuurilla myös lehmiä), monenlaista metsää, niittyä ja merimaisemaa. Lasten kanssa liikkuessa kannattaa tutustua tehtävävihkoon, jos sieltä löytyisi jotain mukavaa lisäaktiviteettia. Rannansuuntaisesti kulkevalla hiekkatiellä oli paljon liikkujia, etenkin pyöriä joista osa ajoi aika lujaa, joten kannattaa pysyä tien laidassa. Poluilla oli rauhallista. Metsässä kuului lähinnä lintujen laulua ja ylitse lentävien pienkoneiden moottorien jylinää.

sdr

Lue lisää Viikarien Viikistä: https://www.hel.fi/static/hkr/viher/luontopolut/viikarien_viikki_fi.pdf

 

Puulajipuiston luontopolku

Puulajipuiston luontopolku on merkitty valko-vihreillä raidoilla ja luontopolun opasviitoin. Reitin varrella on numerotauluja, jotka liittyvät kohdalla kasvaviin puulajeihin.

cof

Puiden edessä on metalliset nimikyltit. Numeroiden selitykset puolestaan löytyvät netistä.

cof

Saavutaan luontopolun aloituspaikkaan Vanhankaupunginlahden pääopastaululle.

sdr

Jos kääntyy tästä oikealle, löytää tien oikealta puolelta käymälän. Luontopolku kuitenkin lähtee polulle kohti lintutornia.

cof

Luontokyltti numero yksi on heti polun alkuosassa, tällä hetkellä vähän karsittujen puunoksien takana osittain piilossa.

cof

Matka jatkuu heinikon keskellä polkua pitkin, kunnes tullaan lintutornin risteykseen. Lintutorniin nousu ei kuulu tähän luontopolkuun, mutta toki siellä voi halutessaan käväistä.

sdr

Luontopolun viitta osoittaa vasemmalle ja siinä on myös luontokyltti numero 2.

sdr

Polku on kukkien reunustama.

cof

Kolmoskyltin luona kasvaa erilaisia vaahteroita.

cof

Polku johtaa takaisin tielle.

cof

Puukyltti numero 5.

cof

Tieltä on opasteet rasteille 20 ja sen takana rastille 6.

cof

Polku palaa taas tielle ja kääntyy opasteen mukaisesti oikealle. Kävellään kukkivien jasmiinien välistä, joiden tuoksu hivelee nenää.

cof

Risteyksestä

cof

käännytään vasemmalle Kaukoidän luonnosta kertovan taulun vierestä.

cof

Pian tullaan pellonreunan suuntaisesti kulkevalle polulle.

sdr

Pellot alkavat pilkahdella puiden raosta ja vastaan tulee katselulava.

sdr

Siellä vähän kauempana näkyy lehmiä. Ihmettelinkin missä ne oikein laiduntavat tänään, kun ei ole näkynyt.

oznor

Jatketaan polkua pitkin. Nyt ollaan paremmin lehmien kohdalla ja pellolla on myös työkoneita.

oznor

Tässä osassa polkua on kaide.

sdr

Ollaan jo puukyltillä numero 10. Tässä kohtaa on vähän havumetsää muuten lehtipuuvaltaisessa ympäristössä.

cof

Risteyksestä käännytään oikealle ja kävellään hiekkatietä pitkin.

cof

Matkan varrelle jää penkki ja luontokyltti numero 12.

cof

Meri pilkottaa vähän puiden takaa, muttei varsinaisesti näy tielle. Tällä luontopolulla ei muutenkaan ole merinäköalaa.

sdr

Tien oikealla puolella on wc, jos hätä sattuu yllättämään matkalla. Pienellä aukiolla on piknikpöytä ja siitä kääntyy polku alas lintutornille. Siellä voi halutessaan käväistä katsomassa maisemia.

cof

Matka jatkuu tietä pitkin puukyltille numero 14.

IMG_20190618_174006.jpg

Risteyksestä käännytään vasemmalle ja luontopolku koukkaa kohta oikealle Siperia-taulun oikealta puolelta.

cof

Tässä kohtaa puuhun on laitettu valko-vihreät teipit, jotta tunnistaa oikean polun.

cof

Kävellään saniaisten keskellä. Ilmeisesti tästä kohtaa käännytään vasemmalle ja palataan takaisin tielle.

cof

Käännytään oikealle ja kävellään luonnontilaisen metsän ohi.

cof

Kohta luontopolku kääntyykin taas vasemmalle kohti rantaa. Alhaalta käännytään oikealle. Polku johtaa koivikon läpi

cof

pitkospuille

cof

ja edelleen lehdon kautta takaisin hiekkatielle.

cof

Enää kolme rastia jäljellä, kun käännytään kohti rastia numero 20.

cof

Numeroa 21 en sitten huomaakaan ja ihmettelen, mistä kohtaa kuuluu palata takaisin tielle. Eteen tulee epämääräisen näköinen heinikkopolku, joten palaan pikku pätkän takaisin ja käännyn risteyksestä kohti tietä. Taisin joutua ojasta allikkoon, sillä vastassa on korkean heinikon läpi kulkeva kapea, vähänkuljetun näköinen polku. Rohkaisen mieleni ja kävelen siitä. En voi olla miettimättä samalla, kuinkakohan monta punkkia pyyhkäisen mukaani…

cof

Hiekkatielle palattaessa pitäisi olla kyltti numero 22. En kuitenkaan näe sitä, mutta toisaalta, en tainnut palata tiellekään oikeasta kohdasta. Niinpä käännyn oikealle ja kävelen piknikpöydän ohi

cof

takaisin Vanhankaupunginlahden pääopastaululle.

IMG_20190618_174903.jpg

Puulajipuiston luontopolku kulkee kauniissa ja vaihtelevassa metsäympäristössä. Lisämaustetta luontopolulle toivat pellolla laiduntavat lehmät. Halutessaan voi myös kiivetä lintutorneihin katselemaan merimaisemaa. Linnut lauloivat ja pienkoneita kuului lentelevän taivaalla. Hiekkateillä oli jonkin verran liikkujia, etenkin pyöräilijöitä (joista osa ajoi aika lujaa), mutta luonnonpoluilla oli hyvin rauhallista.

oznor

Lue lisää puulajipuiston luontopolusta: http://www.helsinki.fi/mmtdk/arboretum/luontopolku.html