Urajärven kartanon maisemapolku

Urajärven kartanon puistoalueella Asikkalassa kulkee tutustumisen arvoinen maisemapolku. Kartano sijaitsee osoitteessa Kartanontie, 17150 Urajärvi ja tänne on opasteet tieltä. Helsingistä tänne on matkaa puolisentoista tuntia Lahdenväylää pitkin.

Kyseessä ei ole rengaslenkki, joten saman reitin joutuu kulkemaan molempiin suuntiin. Pituutta polulla on noin kilometrin verran yhteen suuntaan. Polun varrella on erilaisia rakennelmia ja niistä kertovia kylttejä. Polkua ei ole varsinaisesti merkitty, mutta joitakin opasteita sen varrella on. Kartanon alueella on myös kahvila, wc:t, rantasauna, uimalaituri ja siellä toimii kesäteatteri. Itse kartano toimii nykyään museona.

Maisemapolku alkaa kartanon pihasta suoraan päärakennuksesta rantaan päin.

Vastaan tulee valkoinen piknikpöytä ja sen kohdalla kerrotaan kartanon omistajaperheen kesäiltojen vietosta.

Tästä on kaunis näköala järvelle. Maisemapolku kääntyy tästä vasemmalle.

Takaisin kääntymispaikka on veneenlaskupaikalla pienen saaren vieressä. Tämä reittikuvaus on paluumatkalta.

Saarelle kävellään siltaa pitkin.

Saarella on pieni uimaranta, uimalaituri, pari pukukoppia ja nuotiopaikka.

Sillan mantereenpuoleisessa päässä on pieni pysäköintialue. Maisemapolku lähtee saaresta katsottuna rantaa pitkin vasemmalle.

Polku alkaa leveänä ruohottuneena autotien pohjana

ja muuttuu nopeasti kapeaksi poluksi. Polku on melko tasaista ja helppokulkuista.

Se nousee metsästä hetkeksi pellonreunaan

ja sukeltaa sen jälkeen takaisin metsään puron varteen.

Puro ylitetään kapeaa puista siltaa pitkin. Silta ei vaikuta kovin luottamusta herättävältä, mutta kyllä se näyttää kantavan.

Polku jatkuu metsään ja kääntyy t-risteyksestä vasemmalle kohti järven rantaa.

Rantaan saavuttaessa on pieni taukopaikka, jonne kävellään sillan yli.

Polku jatkuu oikealle ja tullaan paremmalle taukopaikalle. Huomaa oikeassa laidassa oleva kreikkalaistyylinen patsas, jossa on ruukunkahvoina lohikäärmeet.

Tästä alkaa niittypätkä,

jonka varrella ovat perheen haudat, pieni huvimaja

ja Valhalla-niminen kreikkalaistyylinen aukio ylhäällä rinteessä. Käydään katsomassa sitä lähempää.

Palataan takaisin alas järven rantaan.

Pahanteko puistossa on sakon uhalla kielletty. Tosin markkoja voi olla aika vaikeaa löytää maksuvälineeksi.

Seurataan viittoja kotirantaan,

jonne kävellään sillan yli, järven viertä

ja kivikaaren ali.

Ylhäällä sijaitsevan rakennuksen vieressä on kreikkalaistyylinen patsas.

Matka jatkuu järven reunaa pitkin valkoiselle piknikpöydälle, jonka kohdalta polku kääntyy oikealle ylämäkeen kohti kartanoa. Kartanon sivurakennuksen katossa on hauska yksityiskohta.

Maisemapolku on sen verran lyhyt, ettei tänne kannata sen takia erikseen lähteä ajamaan. Mutta jos liikkuu alueella, kannattaa poiketa. Täällä on hyvä pitää vaikka kahvitauko ja kävellä samalla maisemapolku.

Lue lisää Urajärven kartanon alueesta: https://urajarvenkartanonystavat.fi/kartanon-alue/

Kukkaprojekti

Ranta-alpi (Lysimachia vulgaris) viihtyy rannoilla ja kosteilla niityillä. Se voi olla jopa 160 cm korkea.

Terttualpi (Lysimachia thyrsiflora) viihtyy märässä ympäristössä kuten rannalla tai suolla.

 

Keltamatara (Galium verum) viihtyy kuivilla, aurinkoisilla paikoilla kuten kedoilla, kallioilla, tienvarsilla sekä ulkosaariston nummilla ja katajikoissa. Keltamatara on vanha rohdoskasvi. Sitä on käytetty muun muassa ihotautien ja kouristusten hoitoon sekä munuaisvaivoihin. Sitä on käytetty myös maidon juoksuttamiseen juustonvalmistuksessa.

Valkolehdokki (Platanthera bifolia) ei ole kovin vaatelias laji elinympäristönsä suhteen. Se viihtyy lehdoissa, rehevissä kangasmetsissä, harjulehdoissa, lehtomaisissa metsissä, letto- ja lehtokorvissa sekä kosteilla niityillä ja metsäaukeilla. Valkolehdokki oli 1900-luvun alkupuoliskolla kaduilla ja toreilla yleinen myyntikasvi. Kasvin kaupustelu ja kerääminen myyntiä varten kiellettiin vuonna 1956, jonka jälkeen lajia ei ole kaupallisesti hyödynnetty.

 

Jättipalsami (Impatiens glandulifera) kasvaa yleensä 100–200 cm korkeaksi, mutta joskus jopa yli kolmemetriseksi. Laji sietää myös varsin varjoisia kasvupaikkoja.

Jänönsalaatti (Mycelis muralis) on eteläboreaalisen vyöhykkeen Suomen-osion lounaisosien lehdoissa tyypillinen kasvi.